1 Naquele tempo adoeceu Abias, filho de Jeroboão.

2 E disse Jeroboão à sua mulher: Levanta-te agora, e disfarça-te, para que não conheçam que és mulher de Jeroboão; e vai a Siló. Eis que lá está o profeta Aías, o qual falou de mim, que eu seria rei sobre este povo.

3 E leva contigo dez pães, e bolos, e uma botija de mel, e vai a ele; ele te declarará o que há de suceder a este menino.

4 E a mulher de Jeroboão assim fez, e se levantou, e foi a Siló, e entrou na casa de Aías; e já Aías não podia ver, porque os seus olhos estavam já escurecidos por causa da sua velhice.

5 Porém o Senhor disse a Aías: Eis que a mulher de Jeroboão vem consultar-te sobre seu filho, porque está doente; assim e assim lhe falarás; porque há de ser que, entrando ela, fingirá ser outra.

6 E sucedeu que, ouvindo Aías o ruído de seus pés, entrando ela pela porta, disse-lhe ele: Entra, mulher de Jeroboão; por que te disfarças assim? Pois eu sou enviado a ti com duras novas.

7 Vai, dize a Jeroboão: Assim diz o Senhor Deus de Israel: Porquanto te levantei do meio do povo, e te pus por príncipe sobre o meu povo de Israel,

8 E rasguei o reino da casa de Davi, e o dei a ti, e tu não foste como o meu servo Davi, que guardou os meus mandamentos e que andou após mim com todo o seu coração para fazer somente o que era reto aos meus olhos,

9 Antes tu fizeste o mal, pior do que todos os que foram antes de ti; e foste, e fizeste outros deuses e imagens de fundição, para provocar-me à ira, e me lançaste para trás das tuas costas;

10 Portanto, eis que trarei mal sobre a casa de Jeroboão; destruirei de Jeroboão todo o homem até ao menino, tanto o escravo como o livre em Israel; e lançarei fora os descendentes da casa de Jeroboão, como se lança fora o esterco, até que de todo se acabe.

11 Quem morrer dos de Jeroboão, na cidade, os cães o comerão, e o que morrer no campo as aves do céu o comerão, porque o Senhor o disse.

12 Tu, pois, levanta-te, e vai para tua casa; entrando os teus pés na cidade, o menino morrerá.

13 E todo o Israel o pranteará, e o sepultará; porque de Jeroboão só este entrará em sepultura, porquanto se achou nele coisa boa para com o Senhor Deus de Israel em casa de Jeroboão.

14 O Senhor, porém, levantará para si um rei sobre Israel, que destruirá a casa de Jeroboão no mesmo dia. Que digo eu? Há de ser já.

15 Também o Senhor ferirá a Israel como se agita a cana nas águas; e arrancará a Israel desta boa terra que tinha dado a seus pais, e o espalhará para além do rio; porquanto fizeram os seus ídolos, provocando o Senhor à ira.

16 E entregará a Israel por causa dos pecados de Jeroboão, o qual pecou, e fez pecar a Israel.

17 Então a mulher de Jeroboão se levantou, e foi, e chegou a Tirza; chegando ela ao limiar da porta, morreu o menino.

18 E o sepultaram, e todo o Israel o pranteou, conforme a palavra do Senhor, a qual dissera pelo ministério de seu servo Aías, o profeta.

19 Quanto ao mais dos atos de Jeroboão, como guerreou, e como reinou, eis que está escrito no livro das crônicas dos reis de Israel.

20 E foram os dias que Jeroboão reinou vinte e dois anos; e dormiu com seus pais; e Nadabe, seu filho, reinou em seu lugar.

21 E Roboão, filho de Salomão, reinava em Judá; de quarenta e um anos de idade era Roboão quando começou a reinar, e dezessete anos reinou em Jerusalém, na cidade que o Senhor escolhera de todas as tribos de Israel para pôr ali o seu nome; e era o nome de sua mãe Naamá, amonita.

22 E fez Judá o que era mau aos olhos do Senhor; e com os seus pecados que cometeram, provocaram-no a zelos, mais do que todos os seus pais fizeram.

23 Porque também eles edificaram altos, e estátuas, e imagens de Aserá sobre todo o alto outeiro e debaixo de toda a árvore verde.

24 Havia também sodomitas na terra; fizeram conforme a todas as abominações dos povos que o Senhor tinha expulsado de diante dos filhos de Israel.

25 Ora, sucedeu que, no quinto ano do rei Roboão, Sisaque, rei do Egito, subiu contra Jerusalém,

26 E tomou os tesouros da casa do Senhor e os tesouros da casa do rei; e levou tudo. Também tomou todos os escudos de ouro que Salomão tinha feito.

27 E em lugar deles fez o rei Roboão escudos de cobre, e os entregou nas mãos dos chefes da guarda que guardavam a porta da casa do rei.

28 E todas as vezes que o rei entrava na casa do Senhor, os da guarda os levavam, e depois os tornavam à câmara da guarda.

29 Quanto ao mais dos atos de Roboão, e a tudo quanto fez, porventura não está escrito no livro das crônicas dos reis de Judá?

30 E houve guerra entre Roboão e Jeroboão todos os seus dias.

31 E Roboão dormiu com seus pais, e foi sepultado com seus pais na cidade de Davi; e era o nome de sua mãe Naamá, amonita; e Abias, seu filho, reinou em seu lugar.

1 Siihen aikaan Jerobeamin poika Abia sairastui.

4 Jerobeamin vaimo teki näin. Hän lähti Siloon ja meni siellä Ahian talolle. Ahia ei nähnyt mitään, sillä hän oli vanhuuttaan sokeutunut.

8 Minä riistin kuninkuuden Daavidin suvulta ja annoin sen sinulle. Mutta sinä et ole ollut sellainen kuin palvelijani Daavid oli. Hän noudatti käskyjäni ja seurasi minua kaikesta sydämestään. Hän teki vain sitä, mikä on oikein minun silmissäni.

9 Sinä sen sijaan olet tehnyt enemmän pahaa kuin kaikki edeltäjäsi. Sinä olet mennyt tekemään patsaita itsellesi jumaliksi. Sinä sait vihani heräämään, kun heitit minut selkäsi taakse.

10 Sen tähden minä saatan Jerobeamin suvun onnettomuuteen. Minä hävitän Israelista Jerobeamin miespuoliset jälkeläiset, niin suuret kuin pienetkin. Minä lakaisen pois Jerobeamin suvun, niin kuin lanta lakaistaan pois viimeistä kokkaretta myöten.

11 Sen Jerobeamin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut. Näin Herra on puhunut.'

13 Koko Israel pitää hänelle valittajaiset ja hautaa hänet. Kukaan muu Jerobeamin pojista ei saakaan kunniallista hautausta. Hän on siinä suvussa ainoa, jossa Herra, Israelin Jumala, on nähnyt jotakin hyvää.

14 Herra nostaa tahtonsa toteuttajaksi Israelille kuninkaan, joka hävittää Jerobeamin suvun. Se päivä on tuleva, ja tuho on jo alullaan.

15 Herra ravistelee Israelia niin, että siitä tulee kuin vedessä huojuva ruoko. Hän tempaa israelilaiset pois näiltä hyviltä mailta, jotka hän antoi heidän isilleen. Hän hajottaa heidät Eufratin taakse, koska he ovat pystyttäneet asera-paaluja ja herättäneet Herran vihan.

17 Jerobeamin vaimo lähti matkaan ja palasi Tirsaan. Juuri kun hän astui kotinsa kynnykselle, poika kuoli.

18 Koko Israel piti hänelle valittajaiset ja hautasi hänet, niin kuin Herra oli sanonut palvelijansa, profeetta Ahian, suulla.

19 Kaikki muu, mitä Jerobeam teki, mitä sotia hän kävi ja miten hän hallitsi, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

20 Jerobeam oli kuninkaana kaksikymmentäkaksi vuotta. Hän meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Nadab.

21 Salomon poika Rehabeam oli kuninkaana Juudassa. Rehabeam oli kuninkaaksi tullessaan neljänkymmenenyhden vuoden ikäinen. Hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli kaikkien Israelin heimojen keskeltä valinnut nimensä asuinsijaksi. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama.

22 Juudan asukkaat tekivät sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Synninteollaan he vihastuttivat Herran vielä pahemmin kuin heidän isänsä.

23 Hekin tekivät itselleen uhripyhäköitä, kivipatsaita ja asera-paaluja jokaiselle korkealle kukkulalle ja jokaisen lehtevän puun alle.

24 Maassa oli myös haureutta harjoittavia pyhäkköpalvelijoita. Juudan kansa teki samoja iljettävyyksiä kuin ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.

25 Kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemiin.

26 Hän ryösti aarteet sekä Herran temppelistä että kuninkaan palatsista. Hän vei kaiken, myös kaikki kultaiset kilvet, jotka Salomo oli teettänyt.

27 Kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan pronssikilvet ja uskoi ne palatsinsa ovea vartioivan henkikaartin päälliköille.

28 Aina kun kuningas meni Herran temppeliin, vartijat kantoivat niitä ja veivät ne sitten taas henkikaartin huoneeseen.

29 Kaikki muu, mitä Rehabeamista ja hänen teoistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

30 Rehabeam ja Jerobeam olivat kaiken aikaa sodassa keskenään.

31 Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama. Rehabeamin jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Abiam.