1 Depois falou o Senhor a Moisés, dizendo:

2 Eis que eu tenho chamado por nome a Bezalel, o filho de Uri, filho de Hur, da tribo de Judá,

3 E o enchi do Espírito de Deus, de sabedoria, e de entendimento, e de conhecimento, em todo o lavor,

4 Para elaborar projetos, e trabalhar em ouro, em prata, e em cobre,

5 E em lapidar pedras para engastar, e em entalhes de madeira, para trabalhar em todo o lavor.

6 E eis que eu tenho posto com ele a Aoliabe, o filho de Aisamaque, da tribo de Dã, e tenho dado sabedoria ao coração de todos aqueles que são hábeis, para que façam tudo o que te tenho ordenado.

7 A saber: a tenda da congregação, e a arca do testemunho, e o propiciatório que estará sobre ela, e todos os pertences da tenda;

8 E a mesa com os seus utensílios, e o candelabro de ouro puro com todos os seus pertences, e o altar do incenso;

9 E o altar do holocausto com todos os seus utensílios, e a pia com a sua base;

10 E as vestes do ministério, e as vestes sagradas de Arão o sacerdote, e as vestes de seus filhos, para administrarem o sacerdócio;

11 E o azeite da unção, e o incenso aromático para o santuário; farão conforme a tudo que te tenho mandado.

12 Falou mais o Senhor a Moisés, dizendo:

13 Tu, pois, fala aos filhos de Israel, dizendo: Certamente guardareis meus sábados; porquanto isso é um sinal entre mim e vós nas vossas gerações; para que saibais que eu sou o Senhor, que vos santifica.

14 Portanto guardareis o sábado, porque santo é para vós; aquele que o profanar certamente morrerá; porque qualquer que nele fizer alguma obra, aquela alma será eliminada do meio do seu povo.

15 Seis dias se trabalhará, porém o sétimo dia é o sábado do descanso, santo ao Senhor; qualquer que no dia do sábado fizer algum trabalho, certamente morrerá.

16 Guardarão, pois, o sábado os filhos de Israel, celebrando o sábado nas suas gerações por aliança perpétua.

17 Entre mim e os filhos de Israel será um sinal para sempre; porque em seis dias fez o Senhor os céus e a terra, e ao sétimo dia descansou, e restaurou-se.

18 E deu a Moisés (quando acabou de falar com ele no monte Sinai) as duas tábuas do testemunho, tábuas de pedra, escritas pelo dedo de Deus.

1 Herra sanoi Moosekselle:

3 ja täyttänyt hänet Jumalan hengellä, niin että hänellä on viisautta ja ymmärrystä, tietoa ja taitoa

4 suunnitella ja valmistaa taidokkaita töitä kullasta, hopeasta ja pronssista,

5 hioa ja kiinnittää korukiviä, veistää puuta ja tehdä kaikkia taitoa vaativia töitä.

6 Hänen apulaisekseen minä määrään Oholiabin, Ahisamakin pojan Danin heimosta, ja käsityöläisille minä annan taitoa, niin että he pystyvät tekemään kaiken, mitä olen käskenyt sinun valmistaa:

7 pyhäkköteltan, liitonarkun ja sen päälle tulevan kansilevyn sekä teltan muut varusteet,

8 pöydän varusteineen, puhtaasta kullasta tehtävän lampunjalan varusteineen ja suitsutusalttarin,

9 polttouhrialttarin varusteineen ja vesialtaan jalustoineen,

10 virkapuvut, pappi Aaronin pyhät vaatteet ja hänen poikiensa papinpuvut,

12 Herra käski Mooseksen vielä sanoa israelilaisille:

14 Pitäkää sen vuoksi kunniassa sapatti; sen tulee olla teille pyhä. Sitä, joka sapatin pyhyyttä loukkaa, rangaistakoon kuolemalla. Jokainen, joka tekee sapattina työtä, poistettakoon kansansa keskuudesta.

15 Kuutena päivänä viikossa tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä on sapatti, Herran pyhä lepopäivä, ja jokaisen, joka tekee työtä seitsemäntenä päivänä, on kuoltava.

16 Sukupolvesta toiseen israelilaiset viettäkööt sapattia ja pitäkööt sen kunniassa. Se on heidän ikuinen velvollisuutensa.

18 Sanottuaan kaiken tämän Moosekselle Siinainvuorella Jumala antoi hänelle kaksi kivistä liitontaulua, jotka hän oli omalla kädellään kirjoittanut.