1 E sucedeu que, acabando Jeremias de falar a todo o povo todas as palavras do Senhor seu Deus, com as quais o Senhor seu Deus lho havia enviado, para que lhes dissesse todas estas palavras,

2 Então falaram Azarias, filho de Hosaías, e Joanã, filho de Careá, e todos os homens soberbos, dizendo a Jeremias: Tu dizes mentiras; o Senhor nosso Deus não te enviou a dizer: Não entreis no Egito, para ali habitar;

3 Mas Baruque, filho de Nerias, te incita contra nós, para entregar-nos na mão dos caldeus, para nos matarem, ou para nos levarem cativos para Babilônia.

4 Não obedeceu, pois, Joanã, filho de Careá, nem nenhum de todos os capitães dos exércitos, nem o povo todo, à voz do Senhor, para ficarem na terra de Judá.

5 Antes tomou Joanã, filho de Careá, e todos os capitães dos exércitos a todo o restante de Judá, que havia voltado dentre todas as nações, para onde haviam sido lançados, para morarem na terra de Judá;

6 Aos homens, e às mulheres, e aos meninos, e às filhas do rei, e a toda a alma que Nebuzaradã, capitão da guarda, deixara com Gedalias, filho de Aicão, filho de Safã; como também a Jeremias, o profeta, e a Baruque, filho de Nerias;

7 E entraram na terra do Egito, porque não obedeceram à voz do Senhor; e vieram até Tafnes.

8 Então veio a palavra do Senhor a Jeremias, em Tafnes, dizendo:

9 Toma na tua mão pedras grandes, e esconde-as no barro, no forno que está à entrada da casa de Faraó, em Tafnes, perante os olhos dos homens de Judá,

10 E dize-lhes: Assim diz o Senhor dos Exércitos, Deus de Israel: Eis que eu enviarei, e tomarei a Nabucodonosor, rei de Babilônia, meu servo, e porei o seu trono sobre estas pedras que escondi; e ele estenderá a sua tenda real sobre elas.

11 E virá, e ferirá a terra do Egito; entregando para a morte, quem é para a morte; e quem é para o cativeiro, para o cativeiro; e quem é para a espada, para a espada.

12 E lançarei fogo às casas dos deuses do Egito, e queimá-los-á, e levá-los-á cativos; e vestir-se-á da terra do Egito, como veste o pastor a sua roupa, e sairá dali em paz.

13 E quebrará as estátuas de Bete-Semes, que está na terra do Egito; e as casas dos deuses do Egito queimará a fogo.

1 Kun Jeremia oli puhunut luokseen kokoontuneelle kansalle kaiken, mitä Herra, heidän Jumalansa, oli lähettänyt hänet sanomaan,

4 Johanan, muut sotapäälliköt ja kansa kieltäytyivät tottelemasta, vaikka Herra oli käskenyt heidän jäädä Juudaan.

5 Johanan ja muut sotapäälliköt päättivät lähteä ja ottaa mukaansa kaikki ne, jotka olivat paenneet vieraiden kansojen keskuuteen mutta sitten palanneet takaisin Juudaan ja asettuneet sinne asumaan.

6 Lähtijöihin kuului miehiä, naisia ja lapsia; mukana olivat lisäksi kuninkaan tyttäret ja kaikki, jotka henkikaartin päällikkö Nebusaradan oli jättänyt Gedaljan, Ahikamin pojan, Safanin pojanpojan, huostaan. Myös profeetta Jeremia ja Baruk, Nerian poika, pakotettiin mukaan.

7 Näin kansa lähti kohti Egyptiä vastoin Herran kieltoa ja saapui Tahpanhesiin Egyptin puolelle. Egyptiin

8 Tahpanhesissa tuli Jeremialle tämä Herran sana:

10 Sano heille: Näin puhuu Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä kutsun tänne palvelijani Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, ja asetan hänen valtaistuimensa näiden kivien päälle, jotka sinä kaivoit maahan. Hän levittää valtaistuimensa katoksen niiden ylle.

11 Nebukadnessar hyökkää Egyptiin ja kukistaa sen. Joka on ruton oma, se kuolee ruttoon, joka vankeuden, se joutuu vankeuteen, joka miekan, se kaatuu miekkaan.

12 Minä sytytän tuleen Egyptin jumalien temppelit, Nebukadnessar polttaa jumalankuvat tai vie ne mukanaan. Niin kuin paimen nyppii vaatteistaan täitä, niin Nebukadnessar puhdistaa Egyptin jumalankuvista. Sitten hän lähtee sieltä kenenkään estämättä.