1 Palavra do Senhor, que veio a Miqueias, morastita, nos dias de Jotão, Acaz e Ezequias, reis de Judá, a qual ele viu sobre Samaria e Jerusalém.

2 Ouvi, todos os povos, presta atenção, ó terra, e tudo o que nela há; e seja o Senhor Deus testemunha contra vós, o Senhor, desde o seu santo templo.

3 Porque eis que o Senhor está para sair do seu lugar, e descerá, e andará sobre as alturas da terra.

4 E os montes debaixo dele se derreterão, e os vales se fenderão, como a cera diante do fogo, como as águas que se precipitam num abismo.

5 Tudo isto por causa da transgressão de Jacó, e dos pecados da casa de Israel. Qual é a transgressão de Jacó? Não é Samaria? E quais os altos de Judá? Não é Jerusalém?

6 Por isso farei de Samaria um montão de pedras do campo, uma terra de plantar vinhas, e farei rolar as suas pedras no vale, e descobrirei os seus fundamentos.

7 E todas as suas imagens de escultura serão despedaçadas, e todas as suas ofertas serão queimadas pelo fogo, e de todos os seus ídolos eu farei uma assolação; porque pela paga de prostituta os ajuntou, e para a paga de prostituta voltarão.

8 Por isso lamentarei, e gemerei, andarei despojado e nu; farei lamentação como de chacais, e pranto como de avestruzes.

9 Porque a sua chaga é incurável, porque chegou até Judá; estendeu-se até à porta do meu povo, até Jerusalém.

10 Não o anuncieis em Gate, nem choreis muito; revolve-te no pó, na casa de Afra.

11 Passa, ó moradora de Safir, em vergonhosa nudez; a moradora de Zaanã não saiu; o pranto de Bete-Ezel tirará de vós a sua posição.

12 Porque a moradora de Marote sofre pelo bem; porque desceu do Senhor o mal até à porta de Jerusalém.

13 Ata os animais ligeiros ao carro, ó moradora de Laquis; esta foi o princípio do pecado para a filha de Sião, porque em ti se acharam as transgressões de Israel.

14 Por isso darás presentes a Moresete-Gate; as casas de Aczibe se tornarão em engano para os reis de Israel.

15 Ainda trarei a ti, ó moradora de Maressa, aquele que te possuirá; chegará até Adulão a glória de Israel.

16 Faze-te calva, e tosquia-te, por causa dos filhos das tuas delícias; alarga a tua calva como a águia, porque de ti foram levados cativos.

1 Herran sana, joka tuli moresetilaiselle Miikalle Juudan kuninkaiden Jotamin, Ahasin ja Hiskian aikana, näky Samariasta ja Jerusalemista.

2 Kuulkaa, kaikki kansat, kuuntele tarkasti, maa ja kaikki mitä sinussa on! Herra Jumala todistaa teitä vastaan, Herra tulee pyhästä temppelistään.

3 Katsokaa, Herra laskeutuu alas ylhäisestä asunnostaan, hän kulkee maan kukkuloiden yli.

4 Vuoret sulavat hänen jalkojensa alla kuin vaha tulen hohteessa, laaksot hajoavat kuin putouksesta syöksyvä vesi.

5 Jaakobin rikkomuksen tähden, Israelin heimon syntien tähden tämä tapahtuu. Kenen syytä on Jaakobin rikkomus? Eikö Samarian! Kenen syntiä ovat Juudan uhrikukkulat? Eivätkö Jerusalemin!

6 -- Minä teen Samarian rauniokummuksi, syöksen sen kivet laaksoon, revin auki sen perustukset, teen siitä kivisen rinteen, viinitarhojen penkereen.

7 Sen jumalien patsaat lyödään palasiksi, sen saamat lahjat poltetaan. Kaikki jumalankuvat minä hävitän. Porton palkkana se kokosi niitä, ja portoille niillä jälleen maksetaan.

8 Minä valitan ja vaikeroin, vaellan avojaloin, säkkivaate lanteilla. Minä ulvon kuin sakaali, ääntelen kuin strutsi.

9 Samaria on saanut iskun, se ei enää toivu, sen haava ulottuu Juudaan asti, aina Jerusalemin porteille, kansani sydämeen.

10 Älkää kertoko siitä Gatissa, älkää itkekö ääneen. Kieriskelkää tomussa, te Bet-Leafran asukkaat!

11 Lähtekää kaupungistanne, te kauniin Safirin asukkaat, alasti ja häväistyinä! Saananin asukkaat eivät uskalla astua ulos. Valita, Bet-Esel, sinut pyyhkäistään pois!

12 Voiko Marot toivoa mitään hyvää, kun Herra on lähettänyt onnettomuuden Jerusalemin porteille saakka?

13 Valjastakaa hevoset vaunujen eteen, te Lakisin asukkaat! Tytär Siionin synti on saanut alkunsa teistä, Lakisiin johtavat Israelin rikkomusten jäljet.

14 Antakaa lähtiäislahja Moreset-Gatille! Aksibin talot tuottavat pettymyksen Israelin kuninkaille.

15 Kohta on tuleva valloittaja, joka alistaa teidät, Maresan asukkaat. Adullamin luoliin pakenee Israelin mahti.

16 Leikkaa hiuksesi, tytär Jerusalem, aja pääsi paljaaksi, sure rakkaita lapsiasi. Aja pääsi kaljuksi kuin korppikotkan pää, sillä lapsesi viedään vieraaseen maahan, kauas pois sinun luotasi.