1 Après cela je regardai, et voici une porte était ouverte dans le ciel; et la première voix que j'avais entendue, comme celle d'une trompette, et qui parlait avec moi, dit: Monte ici, et je te ferai voir les choses qui doivent arriver après celles-ci.

2 Et aussitôt je fus ravi en esprit; et voici, un trône était dressé dans le ciel, et quelqu'un était assis sur ce trône.

3 Et celui qui était assis, paraissait semblable à une pierre de jaspe et de sardoine; et le trône était entouré d'un arc-en-ciel, qui paraissait comme une émeraude.

4 Autour du trône il y avait vingt-quatre autres trônes; et je vis sur ces trônes vingt-quatre Anciens assis, vêtus de vêtements blancs, et ayant sur leurs têtes des couronnes d'or.

5 Et du trône sortaient des éclairs, des tonnerres et des voix; et devant le trône brûlaient sept lampes ardentes, qui sont les sept Esprits de Dieu.

6 Il y avait aussi devant le trône une mer de verre semblable à du cristal, et au milieu du trône et autour du trône, quatre êtres vivants pleins d'yeux devant et derrière.

7 Le premier être vivant ressemblait à un lion; le second être vivant ressemblait à un veau; le troisième être vivant avait le visage comme un homme; et le quatrième être vivant ressemblait à un aigle qui vole.

8 Et les quatre êtres vivants avaient chacun six ailes, et à l'entour et au-dedans ils étaient pleins d'yeux; et ils ne cessaient, jour et nuit, de dire: Saint, saint, saint est le Seigneur Dieu tout-puissant, QUI ÉTAIT, QUI EST, et QUI SERA!

9 Et quand les êtres vivants rendaient gloire et honneur et grâce à celui qui était assis sur le trône, à celui qui vit aux siècles des siècles,

10 Les vingt-quatre Anciens se prosternaient devant celui qui était assis sur le trône, et ils adoraient celui qui vit aux siècles des siècles et jetaient leurs couronnes devant le trône, en disant:

11 Seigneur, tu es digne de recevoir la gloire, l'honneur, et la puissance; car tu as créé toutes choses, et c'est par ta volonté qu'elles existent, et ont été créées.

2 Siinä samassa olin Hengen vallassa. Näin, että taivaassa oli valtaistuin ja sillä valtaistuimella istui joku,

3 joka loisti kuin jaspis ja karneoli. Valtaistuinta ympäröi sateenkaaren kaltainen smaragdinvärinen hohde.

4 Tämän valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentäneljä valtaistuinta, ja niillä istui kaksikymmentäneljä vanhinta, joilla oli yllään valkeat vaatteet ja päässään kultaseppele.

5 Valtaistuimesta lähti salamoita ja kuin ukkosen jyly. Sen edessä oli seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä,

6 ja sen edessä oli myös ikään kuin lasinen, kristallin tavoin kimmeltävä meri. Valtaistuimen edessä ja ympärillä oli neljä olentoa, jotka sekä edestä että takaa olivat täynnä välkehtiviä silmiä.

7 Yksi muistutti leijonaa, toinen nuorta härkää, kolmannella oli kuin ihmiskasvot, ja neljäs näytti lentävältä kotkalta.

8 Näillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, jotka olivat molemmilta puolin täynnä välkehtiviä silmiä. Taukoamatta, päivin öin, nuo olennot lausuvat: -- Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva.

9 Aina kun olennot ylistävät, kunnioittavat ja kiittävät häntä, joka istuu valtaistuimellaan ja joka elää aina ja ikuisesti,

10 nuo kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyvät maahan hänen valtaistuimensa eteen ja osoittavat hänelle kunnioitustaan -- hänelle, joka elää aina ja ikuisesti. He asettavat seppeleensä valtaistuimen eteen ja lausuvat:

11 -- Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu.