1 La Parole de l’Éternel me fut adressée, en ces mots:

2 Fils de l'homme, tourne ta face vers les montagnes d'Israël, et prophétise contre elles.

3 Tu diras: Montagnes d'Israël, écoutez la Parole du Seigneur, l'Éternel. Ainsi a dit le Seigneur, l'Éternel, aux montagnes et aux collines, aux ravins et aux vallées: Me voici, moi; je vais faire venir l'épée sur vous, et je détruirai vos hauts lieux.

4 Vos autels seront dévastés, vos statues du soleil brisées, et je ferai tomber vos morts devant vos idoles.

5 Je mettrai les cadavres des enfants d'Israël devant leurs idoles, et je disperserai vos ossements autour de vos autels.

6 Où que vous habitiez, les villes seront réduites en désert et les hauts lieux seront dévastés, de sorte que vos autels seront abandonnés et ruinés, vos idoles brisées et détruites, vos statues du soleil mises en pièces, et vos ouvrages anéantis.

7 Les morts tomberont au milieu de vous, et vous saurez que JE SUIS l'Éternel.

8 Pourtant je laisserai un reste d'entre vous, réchappés de l'épée parmi les nations, quand vous serez dispersés en divers pays.

9 Vos réchappés se souviendront de moi, parmi les nations où ils seront captifs, parce que j'aurai brisé leur coeur adultère, qui s'est détourné de moi, ainsi que leurs yeux, qui se sont prostitués avec leurs idoles; ils se prendront même en dégoût pour tout ce qu'ils auront fait de mal, pour toutes leurs abominations.

10 Alors ils sauront que JE SUIS l'Éternel et que ce n'est point en vain que je les avais menacés de tous ces maux.

11 Ainsi a dit le Seigneur, l'Éternel: Frappe de la main, frappe du pied, et dis: Hélas! au sujet de toutes les méchantes abominations de la maison d'Israël, qui tombera par l'épée, par la famine et par la peste.

12 Celui qui sera loin mourra de la peste; celui qui sera près tombera par l'épée, et celui qui sera demeuré de reste et qui sera assiégé périra par la famine, afin que j'assouvisse ma fureur contre eux.

13 Vous saurez alors que JE SUIS l'Éternel, quand leurs morts seront gisants au milieu de leurs idoles, autour de leurs autels, sur toute colline élevée, sur tous les sommets des montagnes, sous tout arbre vert, sous tout chêne touffu, partout où ils offraient des parfums de bonne odeur à toutes leurs idoles.

14 J'étendrai donc ma main sur eux, et partout où ils habitent, je rendrai le pays plus désolé et plus dévasté que le désert de Dibla, et ils sauront que JE SUIS l'Éternel.

1 Minulle tuli tämä Herran sana:

3 Sano näin: Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana. Näin sanoo Herra Jumala teille, te vuoret ja kukkulat, rotkot ja laaksot: Minä lähetän miekan teitä vastaan ja hävitän uhripaikkanne.

4 Teidän uhrialttarinne tuhotaan, teidän suitsutusalttarinne lyödään murskaksi, ja teidän miehenne minä tapan ja heitän epäjumalienne eteen.

5 Minä jätän israelilaisten ruumiit heidän epäjumaliensa eteen ja hajotan heidän luunsa heidän alttariensa ympärille.

6 Missä ikinä teitä asuukin, ovat kaupunkinne autiot ja uhrikukkulanne tyhjät. Teidän alttarinne jäävät uhreitta ja sortuvat kivikasoiksi, teidän epäjumalanne murskataan ja hävitetään, teidän suitsutusalttarinne hakataan pirstoiksi, teidän kättenne teelmät pyyhkäistään pois,

7 ja ruumiita lojuu kaikkialla teidän keskellänne. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra.

9 Pelastuneet muistavat minut eläessään toisten kansojen seassa, siellä minne ovat joutuneet. Minä särjen heidän uskottoman sydämensä, joka oli luopunut minusta, ja heidän uskottomat silmänsä, jotka olivat hairahtuneet epäjumalien puoleen. He peittävät häveten kasvonsa ja inhoavat pahoja tekojaan, iljettäviä kättensä töitä.

10 He näkevät, että minä, Herra, en puhunut tyhjiä sanoja, kun uhkasin heitä tällä onnettomuudella.

12 Joka on kaukana, kuolee ruttoon, joka on lähellä, kaatuu miekkaan, ja joka näiltä säästyy, kuolee nälkään. Näin minä tyhjennän heihin vihani.

13 Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun heidän ruumiinsa lojuvat hajallaan heidän epäjumaliensa ja alttariensa seassa jokaisella korkealla kukkulalla, jokaisen vuoren laella, jokaisen lehtevän puun, jokaisen tuuhean tammen alla, kaikkialla missä he ovat tuoksuvia uhreja epäjumalilleen tarjonneet.