1 Célébrez l'Éternel; invoquez son nom; faites connaître parmi les peuples ses hauts faits!

2 Chantez-lui, psalmodiez-lui; parlez de toutes ses merveilles!

3 Glorifiez-vous de son saint nom; que le cœur de ceux qui cherchent l'Éternel se réjouisse!

4 Recherchez l'Éternel et sa force; cherchez continuellement sa face!

5 Souvenez-vous des merveilles qu'il a faites, de ses miracles et des jugements de sa bouche;

6 Vous, postérité d'Abraham, son serviteur, enfants de Jacob, ses élus!

7 C'est lui, l'Éternel, qui est notre Dieu; ses jugements sont sur toute la terre.

8 Il se souvient à jamais de son alliance, de sa promesse établie pour mille générations;

9 Du traité qu'il fit avec Abraham, et du serment qu'il fit à Isaac,

10 Et qu'il a confirmé à Jacob pour être un statut, à Israël pour être une alliance éternelle,

11 Disant: Je te donnerai le pays de Canaan; c'est le lot de votre héritage;

12 Lorsqu'ils n'étaient qu'une poignée de gens, peu nombreux et étrangers dans le pays,

13 Allant de nation en nation, et d'un royaume vers un autre royaume.

14 Il ne permit à personne de les opprimer, et il châtia des rois à cause d'eux,

15 Disant: Ne touchez pas à mes oints, et ne faites point de mal à mes prophètes!

16 Il appela sur la terre la famine, et rompit tout l'appui du pain.

17 II envoya devant eux un homme; Joseph fut vendu comme esclave.

18 On lui serra les pieds dans des ceps, et sa vie fut mise dans les fers;

19 Jusqu'au temps où ce qu'il avait dit arriva, où la Parole de l'Éternel le fit connaître.

20 Le roi l'envoya délivrer; le dominateur des peuples le fit élargir.

21 Il l'établit seigneur de sa maison, et gouverneur de tous ses biens;

22 Pour enchaîner à son gré ses princes, et enseigner à ses anciens la sagesse.

23 Alors Israël vint en Égypte; Jacob séjourna au pays de Cham.

24 Dieu fit fort multiplier son peuple, et le rendit plus puissant que ses oppresseurs.

25 Puis il changea leur cœur, tellement qu'ils haïrent son peuple, et agirent perfidement contre ses serviteurs.

26 Il envoya Moïse, son serviteur, Aaron qu'il avait élu.

27 Ils opérèrent au milieu d'eux ses prodiges, et des miracles dans le pays de Cham.

28 Il envoya des ténèbres, et produisit l'obscurité; et ils ne furent pas rebelles à sa Parole.

29 Il changea leurs eaux en sang, et fit mourir leurs poissons.

30 Leur terre fourmilla de grenouilles, jusque dans les chambres de leurs rois.

31 Il parla, et des insectes vinrent, des moucherons dans tout leur territoire.

32 Il leur donna pour pluie de la grêle, des flammes de feu sur leur pays.

33 Il frappa leurs vignes et leurs figuiers, et brisa les arbres de leur territoire.

34 Il parla, et des sauterelles vinrent, des insectes rongeurs sans nombre,

35 Qui dévorèrent toute l'herbe de leur pays, qui dévorèrent les fruits de leurs champs.

36 Il frappa tous les premiers-nés dans leur pays, toutes les prémices de leur force.

37 Puis il les fit sortir avec de l'argent et de l'or; et dans leurs tribus il n'y eut personne qui chancelât.

38 L'Égypte se réjouit à leur départ, car la frayeur d'Israël les avait saisis.

39 Il étendit la nuée pour les couvrir, et le feu pour les éclairer de nuit.

40 A leur demande, il fit venir des cailles; et il les rassasia du pain des cieux.

41 Il ouvrit le rocher, et les eaux coulèrent; elles coururent, par les lieux secs, comme un fleuve.

42 Car il se souvenait de sa Parole sainte, et d'Abraham, son serviteur.

43 Et il fit sortir son peuple avec allégresse, ses élus avec des chants de joie.

44 Il leur donna les terres des nations, et ils possédèrent le travail des peuples;

45 Afin qu'ils gardassent ses ordonnances, et qu'ils observassent ses lois. Louez l'Éternel!

1 Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!

2 Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään.

3 Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!

4 Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan.

5 Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa,

6 te Abrahamin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.

7 Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.

8 Hän muistaa aina liittonsa, tuhansille sukupolville antamansa lupauksen,

9 liiton, jonka hän teki Abrahamin kanssa, valan, jonka hän vannoi Iisakille.

10 Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton.

12 Heitä oli vain pieni määrä, he olivat vain vähäinen joukko muukalaisia,

13 joka vaelsi kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen.

14 Mutta hän ei antanut kenenkään sortaa heitä. Heidän tähtensä hän varoitti kuninkaita:

15 Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.

16 Kun Herra antoi nälänhädän kohdata maata ja ehdytti leivän saannin,

17 hän lähetti heidän edellään miehen, Joosefin, joka myytiin orjaksi.

18 Joosefin jalkoihin pantiin kahleet, hän kantoi rautarengasta kaulassaan,

19 kunnes hänen sanansa kävivät toteen. Silloin Herra osoitti hänet viattomaksi.

20 Kuningas vapautti hänet, kansojen hallitsija käski avata kahleet.

21 Hän antoi valtakuntansa Joosefin hallintaan, kaiken omaisuutensa hänen hoidettavakseen,

22 pani hänet käskemään ruhtinaita ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin Israel tuli Egyptiin, Jaakob muukalaisena Haamin maahan.

24 Herra teki kansansa hedelmälliseksi ja paljon vahvemmaksi kuin sen viholliset.

25 Näin hän muutti egyptiläisten mielen, ja he alkoivat vihata hänen kansaansa, vehkeillä hänen palvelijoitaan vastaan.

26 Silloin Herra lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, valitsemansa miehen,

27 ja nämä tekivät hänen tunnustekojaan, tekivät hänen ihmeitään Haamin maassa.

28 Herra pimensi maan, tuli synkeä pimeys, mutta egyptiläiset eivät taipuneet.

29 Hän muutti heidän virtansa vereksi ja tappoi heidän kalansa.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita, niitä oli jo kuninkaan palatsissakin.

31 Herra käski, ja paarmat tulivat, syöpäläiset levisivät yli maan.

32 Hän lähetti sateen sijasta raekuuroja ja löi tulen lieskoilla heidän maataan.

33 Hän tuhosi viiniköynnökset ja viikunatarhat ja silpoi kaikki heidän puunsa.

34 Hän käski, ja heinäsirkat tulivat, tuli niiden toukkien luvuton joukko,

35 ja ne söivät kaiken vihreän heidän maastaan, ahmivat sadon vainioilta.

36 Hän surmasi kaikki heidän esikoisensa, heidän miehuutensa ensi hedelmät.

37 Niin hän vei israelilaiset pois Egyptistä: he lähtivät kantaen hopeaa ja kultaa, kaikki heimot epäröimättä, horjumatta.

38 Koko Egypti iloitsi heidän lähdöstään, sillä kansa pelkäsi heitä.

39 Herra levitti pilven heidän verhokseen ja pani tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata.

42 Herra muisti pyhän lupauksensa, jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille.

43 Hän vei kansansa pois, ja kansa iloitsi, riemu raikui, kun hän vei valittunsa.

44 Hän antoi heille toisten kansojen maat, he saivat korjata näiden työn hedelmät,

45 ja heidän tuli noudattaa Herran käskyjä, pitää kunniassa hänen lakinsa. Halleluja!