1 Célébrez l'Éternel, car il est bon, car sa miséricorde demeure à toujours!

2 Qu'ainsi disent les rachetés de l'Éternel, ceux qu'il a rachetés de la main de l'oppresseur,

3 Et qu'il a rassemblés des pays d'orient et d'occident, de l'aquilon et du midi.

4 Ils erraient par le désert, dans un chemin solitaire; ils ne trouvaient point de ville habitable.

5 Ils étaient affamés et altérés; leur âme défaillait en eux.

6 Alors ils ont crié à l'Éternel dans leur détresse; et il les a délivrés de leurs angoisses.

7 Il les a conduits par le droit chemin, pour arriver à une ville habitable.

8 Qu'ils célèbrent l'Éternel pour sa bonté, pour ses merveilles envers les fils des hommes!

9 Car il a rassasié l'âme altérée, et rempli de biens l'âme affamée.

10 Ceux qui habitaient les ténèbres et l'ombre de la mort, retenus dans l'affliction et dans les fers,

11 Pour avoir été rebelles aux paroles de Dieu, et avoir méprisé le conseil du Très-Haut;

12 Il avait humilié leur cœur par la souffrance; ils succombaient loin de tout secours.

13 Alors ils ont crié à l'Éternel dans leur détresse; et il les a délivrés de leurs angoisses.

14 Il les a tirés des ténèbres et de l'ombre de la mort; il a rompu leurs liens.

15 Qu'ils célèbrent l'Éternel pour sa bonté, pour ses merveilles envers les fils des hommes!

16 Car il a brisé les portes d'airain, et rompu les barreaux de fer.

17 Les insensés qui étaient affligés à cause de la voie de leurs transgressions et de leurs iniquités;

18 Leur âme avait en horreur toute nourriture; ils touchaient aux portes de la mort.

19 Alors ils ont crié à l'Éternel dans leur détresse; et il les a délivrés de leurs angoisses.

20 Il a envoyé sa Parole, et il les a guéris, et les a retirés de leurs tombeaux.

21 Qu'ils célèbrent l'Éternel pour sa bonté, pour ses merveilles envers les fils des hommes!

22 Qu'ils offrent des sacrifices d'actions de grâces, et racontent ses oeuvres en chantant de joie!

23 Ceux qui descendent sur la mer dans des navires, et qui trafiquent sur les grandes eaux,

24 Ceux-là ont vu les oeuvres de l'Éternel, et ses merveilles dans les lieux profonds.

25 Il parla, et fit lever un vent de tempête, qui souleva les vagues de la mer.

26 Ils montent aux cieux; ils descendent aux abîmes; leur âme se fond d'angoisse.

27 Ils tournoient et chancellent comme un homme ivre; toute leur sagesse leur manque.

28 Alors ils ont crié à l'Éternel dans leur détresse, et il les a retirés de leurs angoisses.

29 Il arrête la tempête, la changeant en calme, et les ondes se taisent.

30 Ils se réjouissent de ce qu'elles sont calmées; et il les conduit au port qu'ils désiraient.

31 Qu'ils célèbrent la bonté de l'Éternel, et ses merveilles envers les fils des hommes!

32 Qu'ils l'exaltent dans l'assemblée du peuple; qu'ils le louent dans le conseil des anciens!

33 Il change les fleuves en désert, et les sources d'eaux en un sol aride;

34 La terre fertile en lande salée, à cause de la méchanceté de ses habitants.

35 Il change le désert en étang, et la terre aride en sources d'eaux.

36 Il y fait habiter ceux qui étaient affamés; et ils fondent une ville pour l'habiter.

37 Ils ensemencent des champs et plantent des vignes, qui rendent du fruit tous les ans.

38 Il les bénit, et ils se multiplient extrêmement; il ne laisse point diminuer leur bétail.

39 Puis, ils sont amoindris et humiliés par l'oppression, le malheur et la souffrance.

40 Il répand le mépris sur les grands, et les fait errer dans un désert sans chemin.

41 Mais il relève le pauvre de l'affliction, et rend les familles nombreuses comme des troupeaux.

42 Les hommes droits le voient et s'en réjouissent; mais tous les injustes ont la bouche fermée.

43 Que celui qui est sage prenne garde à ces choses, et considère les bontés de l'Éternel.

1 Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.

2 Näin sanokoot ne, jotka Herra on pelastanut, jotka hän on tuonut ahdingosta vapauteen,

3 koonnut vieraista maista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren suunnalta.

4 Jotkut heistä harhailivat aavikolla eivätkä löytäneet kaupunkia, johon asettua asumaan.

5 Heitä vaivasi jano ja nälkä, he olivat nääntymäisillään.

6 Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra päästi heidät ahdingosta.

7 Hän osoitti heille tien, ja niin he löysivät kaupungin, jossa asua.

8 Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt!

9 Herra ravitsee nääntyvän, hän täyttää nälkäisen hyvillä antimilla.

10 Jotkut heistä viruivat vankeudessa, kahlehdittuina, kuoleman pimeydessä,

11 koska olivat uhmanneet Jumalan käskyjä, halveksineet Korkeimman neuvoja.

12 Herra lähetti heille kärsimyksiä ja lannisti heidän uhmansa. He murtuivat, eikä kukaan auttanut heitä.

13 Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra pelasti heidät ahdingosta.

14 Hän vapautti heidät kuoleman pimeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.

15 Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt!

16 Hän murskaa pronssiset ovet, murtaa rautaiset teljet.

17 Jotkut taas olivat mielettömiä, tekivät syntiä ja joutuivat kärsimään tekojensa tähden.

18 Kaikki ruoka inhotti heitä, he olivat jo kuoleman porteilla.

19 Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra pelasti heidät ahdingosta.

20 Hän lähetti sanansa, ja se paransi heidät, haudan partaalta hän auttoi heidät turvaan.

21 Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt!

22 Uhratkoot kiitosuhreja, kertokoot riemuiten hänen teoistaan!

23 Jotkut heistä nousivat laivoihin ja hankkivat elantonsa aavoilla merillä.

24 He näkivät Herran teot, syvyyksien ihmeet, hänen suuret tekonsa.

25 Herra käski, ja nousi myrskytuuli, meri aaltoili rajusti.

26 He nousivat korkeuksiin, vaipuivat syvyyksiin, hädän hetkellä heidän rohkeutensa murtui.

27 He keinuivat, he huojuivat kuin juopuneet, heidän taidoistaan ei ollut apua.

28 Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra auttoi heidät ahdingosta.

29 Hän tyynnytti tuulen, ja aallot hiljenivät.

30 He riemuitsivat, kun myrsky laantui ja Herra vei heidät kaivattuun satamaan.

31 Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt!

32 Kuuluttakoot hänen kunniaansa kansan keskellä, hänen kiitostaan vanhinten kokouksissa!

33 Herra muuttaa jokilaakson autiomaaksi, keitaat hiekka-aavikoiksi,

34 hedelmällisen maan suola-aroksi siellä asuvien pahuuden tähden.

35 Herra muuttaa aavikot kosteikoiksi, kuivan maan vehreiksi keitaiksi.

36 Sinne hän antaa nälkäisten asettua, sinne he rakentavat itselleen kaupungin.

37 He kylvävät peltoja, istuttavat viinitarhoja, ja ne tuottavat runsaan sadon.

38 Herra siunaa heitä, ja kansa kasvaa, hän pitää huolen heidän karjansa runsaudesta.

39 Vastoinkäymisten ja vaivojen alla he vaipuvat maahan, ja kansa vähenee.

40 Herra pitää pilkkanaan ruhtinaita ja panee mahtimiehet harhailemaan aavikolla,

41 mutta köyhät hän nostaa kurjuudesta ja tekee heidän sukunsa suureksi, lukuisaksi kuin lammaslauma.

42 Oikeamieliset iloitsevat, kun sen näkevät, mutta jumalattomien suu sulkeutuu.

43 Joka on viisas, muistaa tämän ja miettii Herran hyviä tekoja.