1 Psaume de David. L'Éternel est ma lumière et ma délivrance; de qui aurais-je peur? L'Éternel est le rempart de ma vie; de qui aurais-je de la crainte?

2 Quand les méchants, mes adversaires et mes ennemis, sont venus contre moi pour me dévorer, eux-mêmes ont bronché et sont tombés.

3 Quand une armée camperait contre moi, mon cœur ne craindrait point; quand la guerre s'élèverait contre moi, ce sera là ma confiance.

4 J'ai demandé une seule chose à l'Éternel, et je la rechercherai: c'est d'habiter dans la maison de l'Éternel tous les jours de ma vie, pour contempler la beauté de l'Éternel, et pour visiter son palais.

5 Car il m'abritera dans sa tente au mauvais jour; il me cachera dans le lieu secret de son tabernacle; il m'élèvera comme sur un rocher.

6 Et maintenant ma tête s'élèvera au-dessus de mes ennemis qui sont autour de moi; j'offrirai dans son tabernacle des sacrifices de cris de joie; je chanterai et je psalmodierai à l'Éternel.

7 Éternel, écoute ma voix, je t'invoque; aie pitié de moi et exauce-moi!

8 Mon cœur me dit de ta part: Cherchez ma face. Je cherche ta face, ô Éternel!

9 Ne me cache pas ta face! Ne rejette pas ton serviteur dans ta colère! Tu as été mon aide; ne me délaisse pas, ne m'abandonne pas, Dieu de mon salut!

10 Quand mon père et ma mère m'auraient abandonné, l'Éternel me recueillera.

11 Éternel, enseigne-moi ta voie, et conduis-moi dans le droit chemin, à cause de mes ennemis.

12 Ne me livre pas au désir de mes adversaires; car de faux témoins et ceux ne respirent que violence, se sont élevés contre moi.

13 Ah! je n'existerais plus, si je n'avais cru que je verrais les biens de l'Éternel dans la terre des vivants!

14 Attends-toi à l'Éternel, demeure ferme, que ton cœur se fortifie; oui, attends-toi à l'Éternel!

1 Daavidin psalmi. Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?

2 Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun, he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.

3 Vaikka sotajoukko saartaisi minut, sydämeni ei pelkäisi, vaikka minua vastaan nousisi sota, ei minulla olisi mitään hätää.

4 Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon: että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät! Saisin katsella Herran ihanuutta hänen pyhäkössään ja odottaa, että hän vastaa minulle.

5 Kun vaara uhkaa, hän ottaa minut majaansa. Hän antaa minulle suojan teltassaan, nostaa minut turvaan kalliolle.

6 Nyt minä kohotan pääni, en pelkää vihollisiani, vaikka he saartavat minut. Minä uhraan Herralle hänen pyhäkössään, uhraan ja huudan ilosta, minä laulan ja soitan ylistystä Herralle.

7 Herra, kuule, kun huudan sinua! Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.

9 älä kätke minulta kasvojasi! Älä vihastu, älä torju palvelijaasi, sinä olet aina ollut minun apuni. Älä nytkään jätä minua, älä hylkää, sinä Jumalani, sinä auttajani!

10 Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.

11 Herra, opeta minulle tiesi, johdata jalkani oikealle polulle, päästä minut vihamiehistäni.

12 Älä jätä minua heidän armoilleen! He ovat julmia syyttäjiä, vääriä todistajia.

13 Minä uskon, että saan yhä kokea Herran hyvyyttä elävien maassa.

14 Luota Herraan! Ole luja, pysy rohkeana. Luota Herraan!