1 Éternel, je me suis retiré vers toi; que je ne sois jamais confus!

2 Délivre-moi par ta justice et fais moi échapper; incline ton oreille vers moi et sauve-moi!

3 Sois pour moi un rocher de retraite, où je puisse toujours me retirer; tu as ordonné que je sois sauvé; car tu es mon rocher et ma forteresse.

4 Mon Dieu, délivre-moi de la main du méchant, de la main du pervers et de l'oppresseur.

5 Car tu es mon attente, Seigneur Éternel, ma confiance dès ma jeunesse.

6 Je me suis appuyé sur toi dès ma naissance; c'est toi qui m'as tiré du sein de ma mère; tu es ma louange en tout temps.

7 J'ai été comme un monstre aux yeux de plusieurs; mais toi, tu es ma forte retraite.

8 Que ma bouche soit pleine de ta louange et de ta gloire chaque jour!

9 Ne me rejette pas au temps de la vieillesse; quand ma force s'en va, ne m'abandonne pas!

10 Car mes ennemis parlent de moi; ceux qui guettent mon âme tiennent conseil ensemble,

11 Disant: Dieu l'a abandonné; poursuivez-le et saisissez-le, car il n'y a personne qui le délivre.

12 O Dieu! ne t'éloigne pas de moi; mon Dieu, accours à mon aide!

13 Que les ennemis de mon âme soient couverts d'opprobre et de honte; que ceux qui cherchent ma perte soient confus, et qu'ils périssent!

14 Mais moi, j'espérerai toujours, et je te louerai de plus en plus.

15 Ma bouche racontera chaque jour ta justice et tes délivrances; car je n'en connais pas le nombre.

16 J'irai louant tes grandes oeuvres, Seigneur Éternel; je célébrerai ta seule justice.

17 O Dieu! tu m'as instruit dès ma jeunesse, et jusqu'ici j'ai annoncé tes merveilles.

18 Et même jusqu'à la vieillesse, jusqu'à la blanche vieillesse, ô Dieu, ne m'abandonne pas; jusqu'à ce que j'aie annoncé la force de ton bras à cette génération, ta puissance à tous ceux qui naîtront,

19 Et ta justice, ô Dieu, qui est haut élevée. Tu fais de grandes choses. O Dieu! qui est semblable à toi?

20 Toi qui, m'ayant fait voir plusieurs détresses et plusieurs maux, reviens me rendre la vie, et qui me fais remonter hors des abîmes de la terre.

21 Tu accroîtras ma grandeur, et tu me consoleras encore.

22 Aussi je te louerai sur l'instrument du luth, pour ta fidélité, ô mon Dieu! Je te psalmodierai sur la harpe, ô Saint d'Israël!

23 Mes lèvres, et mon âme que tu as rachetée, chanteront de joie quand je te psalmodierai.

24 Ma langue aussi chaque jour redira ta justice; car ceux qui cherchent mon mal seront honteux et rougiront.

1 Herra, sinuun minä turvaan. Älä milloinkaan hylkää minua.

2 Sinä olet vanhurskas, pelasta minut, vapahda minut! Kuule minun pyyntöni ja auta minua.

3 Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta. Sinä, joka tahdot pelastaa minut, sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani.

4 Jumala, pelasta minut pahojen käsistä, riistäjien ja sortajien vallasta.

5 Sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani nuoruudesta asti.

6 Syntymästäni saakka olet ollut tukeni, siitä saakka kun kohdusta minut päästit. Sinulle minä aina laulan ylistystä.

7 Monelle olen ollut ihmetyksen aihe, mutta sinä olet luja turvani.

8 Siksi minun suuni tulvii kiitosta ja alati ylistää ihanuuttasi.

9 Älä hylkää minua nyt vanhuuden päivinä, älä jätä, kun voimani uupuvat.

10 Minun viholliseni väijyvät minua ja pitävät keskenään neuvoa sanoen:

11 Jumala ei ole enää hänen kanssaan, käykää häneen kiinni, ei häntä kukaan auta.

12 Jumala, älä ole kaukana! Jumala, riennä minua auttamaan.

13 Joutukoot häpeään ja häviöön minun vainoojani, kohdatkoon iva ja pilkka minun ahdistajiani!

14 Minä en luovu toivostani enkä lakkaa sinua ylistämästä.

15 Minä julistan uskollista hyvyyttäsi ja alati sinun apusi runsautta, jonka mittaa ja määrää en tiedä.

16 Herra, minun Jumalani, minä kerron sinun voimateoistasi ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.

17 Jumala, sinä olit opastajani jo kun olin nuori, ja tähän päivään asti olen saanut kertoa ihmeistäsi.

18 Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen, älä hylkää minua, Jumala. Minä julistan tuleville polville kätesi mahtia ja tekojesi suuruutta.

19 Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi ja suuret ovat tekosi. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?

20 Sinä olet antanut vaikeita vuosia ja monia ahdistuksen aikoja, mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, syvyyksistä sinä minut nostat.

21 Kohota minut takaisin kunniaan ja lohduta minua jälleen,

22 niin lyyrani sävelin saan ylistää sinun totuuttasi, Jumala, ja harppuni kielillä kiittää sinua, Israelin Pyhä!

23 Minun huuleni avautuvat ilohuutoon. Minä laulan sinulle kiitosta, koska sinä lunastit minut.

24 Lakkaamatta minun kieleni kertoo vanhurskaudestasi. Minun ahdistajieni osaksi tuli häväistys ja pilkka.