1 Şuahlı Bildat şöyle yanıtladı:
2 ‹‹Ne zaman bitecek bu sözler? 2 Biraz anlayışlı olun da konuşalım.
3 Niçin hayvan yerine konuyoruz, 2 Gözünüzde aptal sayılıyoruz?
4 Sen kendini öfkenle paralıyorsun, 2 Senin uğruna dünyadan vaz mı geçilecek? 2 Kayalar yerini mi değiştirecek?
5 ‹‹Evet, kötünün ışığı sönecek, 2 Ateşinin alevi parlamayacak.
6 Çadırındaki ışık karanlığa dönecek, 2 Yanındaki kandil sönecek.
7 Adımlarının gücü zayıflayacak, 2 Kurduğu düzene kendi düşecek.
8 Ayakları onu ağa götürecek, 2 Kendi ayağıyla tuzağa basacak.
9 Topuğu kapana girecek, 2 Tuzak onu kapacak.
10 Toprağa gizlenmiş bir ilmek, 2 Yoluna koyulmuş bir kapan bekliyor onu.
11 Dehşet saracak onu her yandan, 2 Her adımında onu kovalayacak.
12 Gücünü kıtlık kemirecek, 2 Tökezleyince, felaket yanında bitiverecek.
13 Derisini hastalık yiyecek, 2 Kollarıyla bacaklarını ölüm yutacak.
14 Güvenli çadırından atılacak, 2 Dehşet kralının önüne sürüklenecek.
15 Çadırında ateş oturacak, 2 Yurdunun üzerine kükürt saçılacak.
16 Kökleri dipten kuruyacak, 2 Dalları üstten solacak.
17 Ülkede anısı yok olacak, 2 Adı dünyadan silinecek.
18 Işıktan karanlığa sürülecek, 2 Dünyadan kovulacak.
19 Ne çocuğu ne torunu kalacak halkı arasında, 2 Yaşadığı yerde kimsesi kalmayacak.
20 Batıdakiler onun yıkımına şaşacak, 2 Doğudakiler dehşet içinde bakacak.
21 Evet, kötülerin yaşamı işte böyle son bulur, 2 Tanrı'yı tanımayanların varacağı yer budur.››
1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
3 Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
4 Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
5 Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
6 Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
7 Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
8 Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
9 Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
10 hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
11 Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
12 Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
13 Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
14 Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
15 Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
16 Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
17 Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
18 Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
19 Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20 Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.