1 Naamalı Sofar şöyle yanıtladı:
2 ‹‹Sıkıntılı düşüncelerim beni yanıt vermeye zorluyor, 2 Bu yüzden çok heyecanlıyım.
3 Beni utandıran bir azar işitiyorum, 2 Anlayışım yanıt vermemi gerektiriyor.
4 ‹‹Bilmiyor musun eskiden beri, 2 İnsan dünyaya geldiğinden beri,
5 Kötünün zafer çığlığı kısadır, 2 Tanrısızın sevinciyse bir anlıktır.
6 Boyu göklere erişse, 2 Başı bulutlara değse bile,
7 Sonsuza dek yok olacak, kendi pisliği gibi; 2 Onu görmüş olanlar, ‹Nerede o?› diyecekler.
8 Düş gibi uçacak, bir daha bulunamayacak, 2 Gece görümü gibi yok olacak.
9 Kendisini görmüş olan gözler bir daha onu görmeyecek, 2 Yaşadığı yerde artık görünmeyecektir.
10 Çocukları yoksulların lütfunu dileyecek, 2 Malını kendi eliyle geri verecektir.
11 Kemiklerini dolduran gençlik ateşi 2 Kendisiyle birlikte toprakta yatacak.
12 ‹‹Kötülük ağzında tatlı gözükse, 2 Onu dilinin altına gizlese bile,
13 Tutsa, bırakmasa, 2 Damağının altına saklasa bile,
14 Yediği yiyecek midesinde ekşiyecek, 2 İçinde kobra zehirine dönüşecek.
15 Yuttuğu servetleri kusacak, 2 Tanrı onları midesinden çıkaracak.
16 Kobra zehiri emecek, 2 Engereğin zehir dişi onu öldürecek.
17 Akarsuların, bal ve ayran akan derelerin 2 Sefasını süremeyecek.
18 Zahmetle kazandığını 2 Yemeden geri verecek, 2 Elde ettiği kazancın tadını çıkaramayacak.
19 Çünkü yoksulları ezip yüzüstü bıraktı, 2 Kendi yapmadığı evi zorla aldı.
20 ‹‹Hırsı yüzünden rahat nedir bilmedi, 2 Serveti onu kurtaramayacak.
21 Yediğinden artakalan olmadı, 2 Bu yüzden bolluğu uzun sürmeyecek.
22 Varlık içinde yokluk çekecek, 2 Sıkıntı tepesine binecek.
23 Karnını tıka basa doyurduğunda, 2 Tanrı kızgın öfkesini ondan çıkaracak, 2 Üzerine gazap yağdıracak.
24 Demir silahtan kaçacak olsa, 2 Tunç ok onu delip geçecek.
25 Çekilince ok sırtından, 2 Parıldayan ucu ödünden çıkacak, 2 Dehşet çökecek üzerine.
26 Koyu karanlık onun hazinelerini gözlüyor. 2 Körüklenmemiş ateş onu yiyip bitirecek, 2 Çadırında artakalanı tüketecek.
27 Suçunu gökler açığa çıkaracak, 2 Yeryüzü ona karşı ayaklanacak.
28 Varlığını seller, 2 Azgın sular götürecek Tanrının öfkelendiği gün.
29 Budur kötünün Tanrı'dan aldığı pay, 2 Budur Tanrı'nın ona verdiği miras.››
1 Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
3 Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
4 Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
5 Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
6 Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
7 katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?
8 Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.
9 Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
10 Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.
11 Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
12 Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
13 säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
14 niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
15 Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
16 Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
17 Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.
18 Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
19 Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
20 Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
21 Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
22 Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
23 Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
24 Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
25 kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
26 kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
27 Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
28 Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.