1 ‹‹Haydi çağır, seni yanıtlayan çıkacak mı? 2 Meleklerin hangisine yöneleceksin?

2 Aptalı üzüntü öldürür, 2 Budalayı kıskançlık bitirir.

3 Ben aptalın kök saldığını görünce, 2 Hemen yurduna lanet ettim.

4 Çocukları güvenlikten uzak, 2 Mahkeme kapısında ezilir, 2 Savunan çıkmaz.

5 Ürününü açlar yer, 2 Dikenler arasındakini bile toplarlar; 2 Mallarını susamışlar yutmak ister. ‹‹Tuzak››.

6 Çünkü dert topraktan çıkmaz, 2 Sıkıntı yerden bitmez.

7 Havaya uçuşan kıvılcımlar gibi 2 Sıkıntı çekmek için doğar insan.

8 ‹‹Oysa ben Tanrıya yönelir, 2 Davamı Ona bırakırdım.

9 Anlayamadığımız büyük işler, 2 Sayısız şaşılası işler yapan Odur.

10 Yeryüzüne yağmur yağdırır, 2 Tarlalara sular gönderir.

11 Düşkünleri yükseltir, 2 Yaslıları esenliğe çıkarır.

12 Kurnazların oyununu bozar, 2 Düzenlerini gerçekleştiremesinler diye.

13 Bilgeleri kurnazlıklarında yakalar, 2 Düzenbazların oyunu son bulur.

14 Gündüz karanlığa toslar, 2 Öğlen, geceymiş gibi el yordamıyla ararlar.

15 Yoksulu onların kılıç gibi ağzından 2 Ve güçlünün elinden O kurtarır.

16 Yoksul umutlanır, 2 Haksızlık ağzını kapar.

17 ‹‹İşte, ne mutlu Tanrının eğittiği insana! 2 Bu yüzden Her Şeye Gücü Yetenin yola getirişini küçümseme.

18 Çünkü O hem yaralar hem sarar, 2 O incitir, ama elleri sağaltır.

19 Altı kez sıkıntıya düşsen seni kurtarır, 2 Yedinci kez de sana zarar vermez.

20 Kıtlıkta ölümden, 2 Savaşta kılıçtan seni O koruyacak.

21 Kamçılayan dillerden uzak kalacak, 2 Yıkım gelince korkmayacaksın.

22 Yıkıma, açlığa gülüp geçecek, 2 Yabanıl hayvanlardan ürkmeyeceksin.

23 Çünkü tarladaki taşlarla anlaşacaksın, 2 Yabanıl hayvanlar seninle barışacak.

24 Çadırının güvenlik içinde olduğunu bilecek, 2 Yurdunu yoklayınca eksik bulmayacaksın.

25 Çocuklarının çoğalacağını bileceksin, 2 Soyun ot gibi bitecek.

26 Zamanında toplanan demetler gibi, 2 Mezara dinç gireceksin.

27 ‹‹İşte araştırdık, doğrudur, 2 Onun için bunu dinle ve belle.››

2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.

3 Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.

4 Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.

5 Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.

6 Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,

7 vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.

8 Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,

9 hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,

10 joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,

11 että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.

12 Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,

13 hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:

14 päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.

15 Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.

16 Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.

17 Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.

18 Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.

19 Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.

20 Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.

21 Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.

22 Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.

23 Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.

24 Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.

25 Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.

26 Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.