1 Huzur içinde kuru bir lokma, 2 Kavga ve ziyafet dolu evden iyidir.
2 Sağduyulu köle, 2 Ailesini utanca sokan oğula egemen olur 2 Ve kardeşlerle birlikte mirastan pay alır.
3 Altın ocakta, gümüş potada arıtılır, 2 Yüreği arıtansa RABdir.
4 Kötü kişi fesat yüklü dudakları dinler, 2 Yalancı da yıkıcı dile kulak verir.
5 Yoksulla alay eden, onu yaratanı hor görür. 2 Felakete sevinen cezasız kalmaz.
6 Torunlar yaşlıların tacıdır, 2 Çocukların övüncü anne babalarıdır.
7 Kurumlu sözler ahmağa nasıl yakışmazsa, 2 Soyluya da yalancı dudaklar hiç yakışmaz.
8 Sahibinin gözünde rüşvet bir tılsımdır. 2 Ne yapsa başarılı olur.
9 Sevgi isteyen kişi suçları bağışlar, 2 Olayı diline dolayansa can dostları ayırır.
10 Akıllı kişiyi azarlamak, 2 Akılsıza yüz darbe vurmaktan etkilidir.
11 Kötü kişi ancak başkaldırmaya eğilimlidir, 2 Ona gönderilecek ulak acımasız olacaktır.
12 Azgınlığı üstünde bir akılsızla karşılaşmak, 2 Yavrularından edilmiş dişi ayıyla karşılaşmaktan beterdir.
13 İyiliğin karşılığını kötülükle ödeyenin 2 Evinden kötülük eksik olmaz.
14 Kavganın başlangıcı su sızıntısına benzer, 2 Bir patlamaya yol açmadan çekişmeyi bırak.
15 Kötüyü aklayan da, doğruyu mahkûm eden de 2 RABbi tiksindirir.
16 Akılsız biri bilgelik satın almak için niye para harcasın? 2 Zaten sağduyudan yoksun!
17 Dost her zaman sever, 2 Kardeş sıkıntılı günde belli olur.
18 Sağduyudan yoksun kişi el sıkışıp 2 Başkasına kefil olur.
19 Başkaldırıyı seven kavgayı sever, 2 Kapısını yüksek yapan yıkımına davetiye çıkarır.
20 Sapık yürekli kişi iyilik beklememeli. 2 Diliyle aldatan da belaya düşer.
21 Akılsız kendisini doğurana derttir, 2 Ahmağın babası sevinç nedir bilmez.
22 İç ferahlığı sağlık getirir, 2 Ezik ruh ise bedeni yıpratır.
23 Kötü kişi adaleti saptırmak için 2 Gizlice rüşvet alır.
24 Akıllı kişi gözünü bilgelikten ayırmaz, 2 Akılsızın gözüyse hep sağda soldadır.
25 Akılsız çocuk babasına üzüntü, 2 Annesine acı verir.
26 Ne suçsuza ceza kesmek iyidir, 2 Ne de görevliyi dürüst davrandığı için dövmek...
27 Bilgili kişi az konuşur, 2 Akıllı kişi sakin ruhludur.
28 Çenesini tutup susan ahmak bile 2 Bilge ve akıllı sayılır.
1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.