1 Ya RAB, bütün yüreğimle sana şükredeceğim, 2 Yaptığın harikaların hepsini anlatacağım. yazılır.
2 Sende sevinç bulacak, coşacağım, 2 Adını ilahilerle öveceğim, ey Yüceler Yücesi!
3 Düşmanlarım geri çekilirken, 2 Sendeleyip ölüyorlar senin önünde.
4 Çünkü hakkımı, davamı sen savundun, 2 Adil yargıç olarak tahta oturdun.
5 Ulusları azarladın, kötüleri yok ettin, 2 Sonsuza dek adlarını sildin.
6 Yok olup gitti düşmanlar sonsuza dek, 2 Kökünden söktün kentlerini, 2 Anıları bile silinip gitti.
7 Oysa RAB sonsuza dek egemenlik sürer, 2 Yargı için kurmuştur tahtını;
8 O yönetir doğrulukla dünyayı, 2 O yargılar adaletle halkları.
9 RAB ezilenler için bir sığınak, 2 Sıkıntılı günlerde bir kaledir.
10 Seni tanıyanlar sana güvenir, 2 Çünkü sana yönelenleri hiç terk etmedin, ya RAB.
11 Siyonda oturan RABbi ilahilerle övün! 2 Yaptıklarını halklar arasında duyurun!
12 Çünkü dökülen kanın hesabını soran anımsar, 2 Ezilenlerin feryadını unutmaz.
13 Acı bana, ya RAB! 2 Ey beni ölümün eşiğinden kurtaran, 2 Benden nefret edenler yüzünden çektiğim sıkıntıya bak!
14 Öyle ki, övgüye değer işlerini anlatayım, 2 Siyon Kentinin kapılarında 2 Sağladığın kurtuluşla sevineyim.
15 Uluslar kendi kazdıkları kuyuya düştü, 2 Ayakları gizledikleri ağa takıldı.
16 Adil yargılarıyla RAB kendini gösterdi, 2 Kötüler kendi kurdukları tuzağa düştü. |iHigayon |isela terimi.
17 Kötüler ölüler diyarına gidecek, 2 Tanrıyı unutan bütün uluslar...
18 Ama yoksul büsbütün unutulmayacak, 2 Mazlumun umudu sonsuza dek kırılmayacak.
19 Kalk, ya RAB! İnsan galip çıkmasın, 2 Huzurunda yargılansın uluslar!
20 Onlara dehşet saç, ya RAB! 2 Sadece insan olduklarını bilsin uluslar. |iSela
2 (H9:3) Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
3 (H9:4) Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.
4 (H9:5) Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.
5 (H9:6) Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.
6 (H9:7) Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.
7 (H9:8) Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.
8 (H9:9) Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.
9 (H9:10) Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.
10 (H9:11) Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.
11 (H9:12) Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.
12 (H9:13) Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.
13 (H9:14) Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,
14 (H9:15) että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.
15 (H9:16) Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.
16 (H9:17) Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. -Kanteleen välisoitto. Sela.
17 (H9:18) Jumalattomat peräytyvät tuonelaan, kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan.
18 (H9:19) Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.
19 (H9:20) Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä.
20 (H9:21) Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. Sela.