1 The word which Habakkuk the prophet saw.
2 How long, O Lord, will your ears be shut to my voice? I make an outcry to you about violent behaviour, but you do not send salvation.
3 Why do you make me see evil-doing, and why are my eyes fixed on wrong? for wasting and violent acts are before me: and there is fighting and bitter argument.
4 For this reason the law is feeble and decisions are not effected: for the upright man is circled round by evil-doers; because of which right is twisted.
5 See among the nations, and take note, and be full of wonder: for in your days I am doing a work in which you will have no belief, even if news of it is given to you.
6 For see, I am sending the Chaldaeans, that bitter and quick-moving nation; who go through the wide spaces of the earth to get for themselves living-places which are not theirs.
7 They are greatly to be feared: their right comes from themselves.
8 And their horses are quicker than leopards and their horsemen more cruel than evening wolves; they come from far away, like an eagle in flight rushing on its food.
9 They are coming all of them with force; the direction of their faces is forward, the number of their prisoners is like the sands of the sea.
10 He makes little of kings, rulers are a sport to him; all the strong places are to be laughed at; for he makes earthworks and takes them.
11 Then his purpose will be changed, over-stepping the limit; he will make his strength his god.
12 Are you not eternal, O Lord my God, my Holy One? for you there is no death. O Lord, he has been ordered by you for our punishment; and by you, O Rock, he has been marked out to put us right.
13 Before your holy eyes sin may not be seen, and you are unable to put up with wrong; why, then, are your eyes on the false? why do you say nothing when the evil-doer puts an end to one who is more upright than himself?
14 He has made men like the fishes of the sea, like the worms which have no ruler over them.
15 He takes them all up with his hook, he takes them in his net, getting them together in his fishing-net: for which cause he is glad and full of joy.
16 For this reason he makes an offering to his net, burning perfume to his fishing-net; because by them he gets much food and his meat is fat.
17 For this cause his net is ever open, and there is no end to his destruction of the nations.
1 Ennussana, jonka profeetta Habakuk sai näyssä.
2 Kuinka kauan minun pitää huutaa, etkö kuule minua, Herra? Kuinka kauan minun täytyy valittaa väkivallan tähden, etkö sinä auta?
3 Miksi annat minun nähdä vääryyden tekoja, kuinka kauan annat pahuuden vallita? Kaikkialla näen hävitystä ja väkivaltaa, riita puhkeaa, viha leviää.
4 Laki on voimaa vailla, oikeus ei toteudu koskaan. Jumalaton sortaa vanhurskasta, ja oikeus vääristyy.
5 Katsokaa kansoja, katsokaa, kauhistukaa ja ihmetelkää, sillä minä teen teidän päivinänne teon, jota ette uskoisi, jos ette itse näkisi.
6 Minä kutsun kaldealaiset, rajun ja pelottavan kansan, joka kulkee maan ääriin ja ottaa haltuunsa toisten asuinsijat.
7 Se on julma ja armoton kansa. Itse se päättää, mikä on oikein ja mitä se saa tehdä.
8 Nopeampia kuin pantterit ovat heidän hevosensa, ne juoksevat nopeammin kuin hämärässä saalistavat sudet. Heidän ratsunsa kiitävät, ne tulevat kaukaa, ne lentävät. Niin kuin kotka syöksyy saaliin kimppuun,
9 niin kaldealaiset rientävät ryöstämään. Heidän joukkonsa vyöryvät suoraan eteenpäin, heillä on vankeja kuin meressä hiekkaa.
10 Kuninkaita he pitävät pilkkanaan, ruhtinaita he ilkkuvat. He nauravat linnoituksille, kasaavat vallin ja valtaavat ne.
11 Sitten he kiitävät eteenpäin kuin tuuli, rientävät kohti uusia rikoksia. Omaa voimaansa he pitävät jumalana.
12 Herra, sinä olet ollut jo aikojen alusta. Herra, minun pyhä Jumalani! Herra, sinä olet lähettänyt kaldealaiset rankaisemaan meitä, sinä, kalliomme, olet tuonut heidät kurittamaan meitä. Älä anna meidän kuolla heidän käsiinsä!
13 Sinun silmäsi ovat pyhät ja puhtaat, sinä et voi katsoa pahaa, et saata katsella vääryyttä. Miksi siis katselet petollisuutta, miksi vaikenet, kun jumalaton nielee hurskaan?
14 Kuinka sallit, että ihmiset ovat kuin meren kalat, kuin meressä vilisevät eläimet, joilla ei ole hallitsijaa?
15 Kaldealaiset pyydystävät ihmisiä koukuilla, vetävät heitä verkoilla kuin kaloja. Saadessaan saaliin he iloitsevat ja riemuitsevat.
16 He uhraavat verkoilleen, polttavat suitsuketta pyydyksilleen. Niillä he ovat saaneet, mitä ovat halunneet, heillä on ruokaa yllin kyllin.
17 Saavatko he loputtomiin saalistaa, surmata kansoja säälimättä?