1 Elihu a urmat şi a zis:
2 ,,Aşteaptă puţin, şi voi urma, căci mai am încă de vorbit pentru Dumnezeu.
3 Îmi voi lua temeiurile de departe, şi voi dovedi dreptatea Ziditorului meu.
4 Fii încredinţat, cuvîntările mele nu sînt minciuni, ci ai a face cu un om cu simţăminte curate.
5 Dumnezeu este puternic, dar nu leapădă pe nimeni; şi este puternic prin tăria priceperii Lui.
6 El nu lasă pe cel rău să trăiască, şi face dreptate celui nenorocit.
7 Nu-Şi întoarce ochii de asupra celor fără prihană, şi -i pune pe scaunul de domnie cu împăraţii, îi aşează pentru totdeauna ca să domnească.
8 Se întîmplă să cadă în lanţuri, şi să fie prinşi în legăturile nenorocirii?
9 Le pune înainte faptele lor, fărădelegile lor, mîndria lor.
10 Îi înştiinţează ca să se îndrepte, îi îndeamnă să se întoarcă dela nelegiuire.
11 Dacă ascultă şi se supun, îşi sfîrşesc zilele în fericire, şi anii în bucurie.
12 Dacă n'ascultă, pier ucişi de sabie, mor în orbirea lor.
13 Nelegiuiţii se mînie, nu strigă către Dumnezeu cînd îi înlănţuie;
14 îşi pierd viaţa în tinereţă, mor ca cei desfrînaţi.
15 Dar Dumnezeu scapă pe cel nenorocit prin nenorocirea lui, şi prin suferinţă îl înştiinţează.
16 Şi pe tine te va scoate din strîmtoare, ca să te pună la loc larg, în slobozenie deplină, şi masa ta va fi încărcată cu bucate gustoase.
17 Dar dacă-ţi aperi pricina ca un nelegiuit, pedeapsa este nedeslipită de pricina ta.
18 Supărarea să nu te împingă la batjocură, şi mărimea preţului răscumpărării să nu te ducă în rătăcire!
19 Oare ar ajunge strigătele tale să te scoată din necaz, şi chiar toate puterile pe cari le-ai putea desfăşura?
20 Nu suspina după noapte, care ia popoarele din locul lor.
21 Fereşte-te să faci rău, căci suferinţa te îndeamnă la rău.
22 Dumnezeu este mare în puterea Lui; cine ar putea să înveţe pe alţii ca El?
23 Cine Îi cere socoteală de căile Lui, şi cine îndrăzneşte să -I spună: ,,Faci rău?``
24 Nu uita să lauzi faptele Lui, pe cari toţi oamenii trebuie să le mărească!
25 Orice om le priveşte, fiecare muritor le vede de departe.
26 Iată ce mare e Dumnezeu! Dar noi nu -L putem pricepe, numărul anilor Lui nimeni nu l -a pătruns.
27 Căci El trage la El picăturile de apă, le preface în abur şi dă ploaia,
28 pe care norii o strecoară, şi o picură peste mulţimea oamenilor.
29 Şi cine poate pricepe ruperea norului, şi bubuitul cortului Său?
30 Iată, El Îşi întinde lumina în jurul Lui, şi acoperă adîncimile mării.
31 Prin aceste mijloace, El judecă popoarele, şi dă belşug de hrană.
32 Ia fulgerul în mînă, şi -l aruncă asupra protivnicilor Lui.
33 Dă de veste că e de faţă printr'unbubuit, şi pînă şi turmele Îi simt apropierea.
1 Elihu alkoi jälleen puhua ja sanoi:
2 -- Malta hetki, niin minä opetan sinua vielä, vielä minulla on sanoja Jumalan puolustukseksi.
3 Syvältä minä ammennan tietoni ja osoitan, kuka on oikeassa: hän, joka on minut luonut.
4 Minä en puhu perättömiä. Sinun edessäsi seisoo mies, jolla on oikea tieto.
5 Katso Jumalan suuruutta! Ketään hän ei hylkää. Hän on voimakas ja viisas.
6 Jumalattoman hän ei anna elää, mutta osattomalle hän turvaa oikeuden.
7 Jumala ei käännä katsettaan pois hurskaasta vaan nostaa hänet korkeaan asemaan, kuninkaitten vierelle, ja siinä hän pysyy.
8 Jos joku on vankilan kurjuudessa kahleisiin kytkettynä,
9 se on hänelle opiksi: Jumala muistuttaa häntä hänen teoistaan, väkivallan teoista, joihin hän on syyllistynyt.
10 Jumala avaa hänen korvansa kuulemaan varoituksen sanaa, kieltää häntä jatkamasta pahuuden töitä.
11 Jos hän silloin kuulee Jumalan ääntä ja jälleen tottelee häntä, hän saa osakseen onnen päiviä, hänen vuotensa täyttyvät ilosta.
12 Mutta jos hän ei kuule, keihäs lävistää hänet, ja hän kuolee mitään oppimatta.
13 Rienaaja uhoaa vihaansa eikä pyydä apua edes silloin, kun Jumala hänet vangitsee.
14 Hän kuolee nuorena, hänen elämänsä päättyy kuin porttopoikien elämä.
15 Mutta osattomalle kurjuus on pelastukseksi, ahdingon keskellä Jumala avaa hänen korvansa kuulemaan.
16 Myös sinut hän auttoi ahdingoista. Elit leveästi, huolta vailla. Sinun pöytäsi notkui rasvaisia herkkuja.
17 Mutta nyt sinua on kohdannut rangaistus synneistäsi, sinä saat ansiosi mukaan.
18 Vaikka olet vihoissasi, malta mielesi! Millään rahalla et voi ostaa itseäsi vapaaksi.
19 Eivät sinun huutosi voi pelastaa sinua tästä ahdingosta, eivät mitkään sinun ponnistuksesi.
20 Turha on toivoen odottaa yötä, jolloin kansat nousevat -- ne tuhoutuvat.
21 Varo, älä taivu vääryyden tielle, vaikka se ehkä houkuttaakin enemmän kuin kärsimys.
22 Katso, miten suuri on Jumalan valta! Kuka voisi olla hänen veroisensa opettaja?
24 Muista ylistää hänen töitään, niistä ihmiset ovat aina laulaneet.
25 Niitä ihaillaan, niitä ihmetellään, vaikka ne nähdään vain kaukaa.
26 Korkea on Jumala, me emme voi häntä tuntea, hänen vuosiensa määrä on tutkimaton.
27 Hän vetää vesipisarat ylös taivaaseen ja siivilöi ne taivaan vesistä sateeksi,
28 jota pilvet tihkuvat, vihmovat kaikille ihmisille.
29 Kuka ymmärtäisi, miten pilvet voivat leijua ilmassa, kuka ymmärtäisi jylinän, joka tulee Jumalan majasta?
30 Pilvien yli hän väläyttää valonsa, meren syvyydet hän peittää varjoon.
31 Pilvien voimalla hän rankaisee kansoja, niiden avulla hän ne runsaasti ruokkii.
32 Hän ottaa käsiinsä salaman, hän käskee, ja se tavoittaa maalinsa.
33 Jylinä ilmoittaa hänen tulostaan, karjakin aavistaa, kun hän lähestyy.