1 But I make known to you, brethren, the glad tidings which I announced to you, which also ye received, in which also ye stand,
2 by which also ye are saved, (if ye hold fast the word which I announced to you as the glad tidings,) unless indeed ye have believed in vain.
3 For I delivered to you, in the first place, what also I had received, that Christ died for our sins, according to the scriptures;
4 and that he was buried; and that he was raised the third day, according to the scriptures;
5 and that he appeared to Cephas, then to the twelve.
6 Then he appeared to above five hundred brethren at once, of whom the most remain until now, but some also have fallen asleep.
7 Then he appeared to James; then to all the apostles;
8 and last of all, as to an abortion, he appeared to *me* also.
9 For *I* am the least of the apostles, who am not fit to be called apostle, because I have persecuted the assembly of God.
10 But by God's grace I am what I am; and his grace, which {was} towards me, has not been vain; but I have laboured more abundantly than they all, but not *I*, but the grace of God which {was} with me.
11 Whether, therefore, I or they, thus we preach, and thus ye have believed.
12 Now if Christ is preached that he is raised from among {the} dead, how say some among you that there is not a resurrection of {those that are} dead?
13 But if there is not a resurrection of {those that are} dead, neither is Christ raised:
14 but if Christ is not raised, then, indeed, vain also {is} our preaching, and vain also your faith.
15 And we are found also false witnesses of God; for we have witnessed concerning God that he raised the Christ, whom he has not raised if indeed {those that are} dead are not raised.
16 For if {those that are} dead are not raised, neither is Christ raised;
17 but if Christ be not raised, your faith {is} vain; ye are yet in your sins.
18 Then indeed also those who have fallen asleep in Christ have perished.
19 If in this life only we have hope in Christ, we are {the} most miserable of all men.
20 (But now Christ is raised from among {the} dead, first-fruits of those fallen asleep.
21 For since by man {came} death, by man also resurrection of {those that are} dead.
22 For as in the Adam all die, thus also in the Christ all shall be made alive.
23 But each in his own rank: {the} first-fruits, Christ; then those that are the Christ's at his coming.
24 Then the end, when he gives up the kingdom to him {who is} God and Father; when he shall have annulled all rule and all authority and power.
25 For he must reign until he put all enemies under his feet.
26 {The} last enemy {that} is annulled {is} death.
27 For he has put all things in subjection under his feet. But when he says that all things are put in subjection, {it is} evident that {it is} except him who put all things in subjection to him.
28 But when all things shall have been brought into subjection to him, then the Son also himself shall be placed in subjection to him who put all things in subjection to him, that God may be all in all.)
29 Since what shall the baptised for the dead do if {those that are} dead rise not at all? why also are they baptised for them?
30 Why do *we* also endanger ourselves every hour?
31 Daily I die, by your boasting which I have in Christ Jesus our Lord.
32 If, {to speak} after the manner of man, I have fought with beasts in Ephesus, what is the profit to me if {those that are} dead do not rise? let us eat and drink; for to-morrow we die.
33 Be not deceived: evil communications corrupt good manners.
34 Awake up righteously, and sin not; for some are ignorant of God: I speak to you as a matter of shame.
35 But some one will say, How are the dead raised? and with what body do they come?
36 Fool; what *thou* sowest is not quickened unless it die.
37 And what thou sowest, thou sowest not the body that shall be, but a bare grain: it may be of wheat, or some one of the rest:
38 and God gives to it a body as he has pleased, and to each of the seeds its own body.
39 Every flesh {is} not the same flesh, but one {is} of men, and another flesh of beasts, and another {flesh} of birds, and another of fishes.
40 And {there are} heavenly bodies, and earthly bodies: but different is the glory of the heavenly, different that of the earthly:
41 one {the} sun's glory, and another {the} moon's glory, and another {the} stars' glory; for star differs from star in glory.
42 Thus also {is} the resurrection of the dead. It is sown in corruption, it is raised in incorruptibility.
43 It is sown in dishonour, it is raised in glory. It is sown in weakness, it is raised in power.
44 It is sown a natural body, it is raised a spiritual body: if there is a natural body, there is also a spiritual {one}.
45 Thus also it is written, The first man Adam became a living soul; the last Adam a quickening spirit.
46 But that which is spiritual {was} not first, but that which is natural, then that which is spiritual:
47 the first man out of {the} earth, made of dust; the second man, out of heaven.
48 Such as he made of dust, such also those made of dust; and such as the heavenly {one}, such also the heavenly {ones}.
49 And as we have borne the image of the {one} made of dust, we shall bear also the image of the heavenly {one}.
50 But this I say, brethren, that flesh and blood cannot inherit God's kingdom, nor does corruption inherit incorruptibility.
51 Behold, I tell you a mystery: We shall not all fall asleep, but we shall all be changed,
52 in an instant, in {the} twinkling of an eye, at the last trumpet; for the trumpet shall sound, and the dead shall be raised incorruptible, and *we* shall be changed.
53 For this corruptible must needs put on incorruptibility, and this mortal put on immortality.
54 But when this corruptible shall have put on incorruptibility, and this mortal shall have put on immortality, then shall come to pass the word written: Death has been swallowed up in victory.
55 Where, O death, {is} thy sting? where, O death, thy victory?
56 Now the sting of death {is} sin, and the power of sin the law;
57 but thanks to God, who gives us the victory by our Lord Jesus Christ.
58 So then, my beloved brethren, be firm, immovable, abounding always in the work of the Lord, knowing that your toil is not in vain in {the} Lord.
1 Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte
2 ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.
3 Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,
4 ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,
5 ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.
6 Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.
7 Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.
8 Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.
9 Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
10 Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.
11 Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet.
12 Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole?
13 Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut.
14 Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;
15 ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.
16 Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty.
17 Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne.
18 Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut.
19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.
20 Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
21 Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
24 sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
28 Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.
29 Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta, sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä, miksi nämä sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan?
30 Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan?
31 Joka päivä minä olen kuoleman kidassa, niin totta kuin te, veljet, olette minun kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
34 Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä niitä on, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Teidän häpeäksenne minä tämän sanon.
36 Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole!
37 Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa.
38 Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren.
39 Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten, toista taas karjan liha, toista on lintujen liha, toista kalojen.
40 Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.
41 Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
42 Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;
43 kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa;
44 kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.
46 Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä.
47 Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
48 Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset.
49 Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva.
50 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
55 Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?
56 Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.
57 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
58 Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.