1 After this, Job opened his mouth and cursed his day.

2 And Job answered and said,

3 Let the day perish in which I was born, and the night that said, There is a man child conceived.

4 That day-let it be darkness, let not +God care for it from above, neither let light shine upon it:

5 Let darkness and the shadow of death claim it; let clouds dwell upon it; let darkeners of the day terrify it.

6 That night-let gloom seize upon it; let it not rejoice among the days of the year; let it not come into the number of the months.

7 Behold, let that night be barren; let no joyful sound come therein;

8 Let them curse it that curse the day, who are ready to rouse Leviathan;

9 Let the stars of its twilight be dark; let it wait for light, and have none, neither let it see the eyelids of the dawn:

10 Because it shut not up the doors of the womb that bore me, and hid not trouble from mine eyes.

11 Wherefore did I not die from the womb, -come forth from the belly and expire?

12 Why did the knees meet me? and wherefore the breasts, that I should suck?

13 For now should I have lain down and been quiet; I should have slept: then had I been at rest,

14 With kings and counsellors of the earth, who build desolate places for themselves,

15 Or with princes who had gold, who filled their houses with silver;

16 Or as a hidden untimely birth I had not been; as infants that have not seen the light.

17 There the wicked cease from troubling; and there the wearied are at rest.

18 The prisoners together are at ease; they hear not the voice of the taskmaster.

19 The small and great are there, and the bondman freed from his master.

20 Wherefore is light given to him that is in trouble, and life to those bitter of soul,

21 Who long for death, and it {cometh} not, and dig for it more than for hidden treasures;

22 Who rejoice even exultingly and are glad when they find the grave? -

23 To the man whose way is hidden, and whom +God hath hedged in?

24 For my sighing cometh before my bread, and my groanings are poured out like the waters.

25 For I feared a fear, and it hath come upon me, and that which I dreaded hath come to me.

26 I was not in safety, neither had I quietness, neither was I at rest, and trouble came.

1 Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;

2 Job lausui ja sanoi:

4 Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.

5 Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.

6 Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.

7 Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.

8 Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.

9 Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,

10 koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.

11 Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?

12 Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?

13 Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä

14 kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,

15 päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;

16 tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.

17 Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;

18 kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.

19 Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.

20 Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,

21 jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,

22 jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan-

23 miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?

24 Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.

25 Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.