1 The wisdom of women buildeth their house; but folly plucketh it down with her hands.
2 He that walketh in his uprightness feareth Jehovah; but he that is perverted in his ways despiseth him.
3 In the fool's mouth is a rod of pride; but the lips of the wise shall preserve them.
4 Where no oxen are, the crib is clean; but much increase is by the strength of the ox.
5 A faithful witness will not lie; but a false witness uttereth lies.
6 A scorner seeketh wisdom, and there is none {for him}; but knowledge is easy unto the intelligent.
7 Go from the presence of a foolish man, in whom thou perceivest not the lips of knowledge.
8 The wisdom of the prudent is to discern his way; but the folly of the foolish is deceit.
9 Fools make a mock at trespass; but for the upright there is favour.
10 The heart knoweth its own bitterness, and a stranger doth not intermeddle with its joy.
11 The house of the wicked shall be overthrown; but the tent of the upright shall flourish.
12 There is a way that seemeth right unto a man, but the end thereof is the ways of death.
13 Even in laughter the heart is sorrowful, and the end of mirth is sadness.
14 The backslider in heart shall be filled with his own ways, and the good man from what is in himself.
15 The simple believeth every word; but the prudent {man} heedeth his going.
16 A wise {man} feareth and departeth from evil; but the foolish is overbearing and confident.
17 He that is soon angry dealeth foolishly, and a man of mischievous devices is hated.
18 The simple inherit folly; but the prudent are crowned with knowledge.
19 The evil bow before the good, and the wicked at the gates of the righteous {man}.
20 He that is poor is hated even of his own neighbour; but the rich hath many friends.
21 He that despiseth his neighbour sinneth; but he that is gracious to the afflicted, happy is he.
22 Do they not err that devise evil? but loving-kindness and truth are for those that devise good.
23 In all labour there is profit; but the talk of the lips {tendeth} only to want.
24 The crown of the wise is their riches; the folly of the foolish is folly.
25 A true witness delivereth souls; but deceit uttereth lies.
26 In the fear of Jehovah is strong confidence, and his children shall have a place of refuge.
27 The fear of Jehovah is a fountain of life, to turn away from the snares of death.
28 In the multitude of people is the king's glory; but in the lack of people is the ruin of a prince.
29 He that is slow to anger is of great understanding; but he that is hasty of spirit exalteth folly.
30 A sound heart is the life of the flesh; but envy the rottenness of the bones.
31 He that oppresseth the poor reproacheth his Maker; but he that honoureth Him is gracious to the needy.
32 The wicked is driven away by his evil-doing; but the righteous trusteth, {even} in his death.
33 Wisdom resteth in the heart of the intelligent {man}; but that which is in the foolish maketh itself known.
34 Righteousness exalteth a nation; but sin is a reproach to peoples.
35 The king's favour is toward a wise servant; but his wrath is {against} him that causeth shame.
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.