1 He that separateth himself seeketh {his} pleasure, he is vehement against all sound wisdom.
2 A fool hath no delight in understanding, but only that his heart may reveal itself.
3 When the wicked cometh, there cometh also contempt, and with ignominy reproach.
4 The words of a man's mouth are deep waters, {and} the fountain of wisdom is a gushing brook.
5 It is not good to accept the person of the wicked, to wrong the righteous in judgment.
6 A fool's lips enter into contention, and his mouth calleth for stripes.
7 A fool's mouth is destruction to him, and his lips are a snare to his soul.
8 The words of a talebearer are as dainty morsels, and they go down into the innermost parts of the belly.
9 He also who is indolent in his work is brother of the destroyer.
10 The name of Jehovah is a strong tower: the righteous runneth into it, and is safe.
11 The rich man's wealth is his strong city, and as a high wall in his own imagination.
12 Before destruction the heart of man is haughty; and before honour {goeth} humility.
13 He that giveth answer before he heareth, it is folly and shame unto him.
14 The spirit of a man sustaineth his infirmity; but a broken spirit who can bear?
15 The heart of an intelligent {man} getteth knowledge, and the ear of the wise seeketh knowledge.
16 A man's gift maketh room for him, and bringeth him before great men.
17 He that is first in his own cause {seemeth} just; but his neighbour cometh and searcheth him.
18 The lot causeth contentions to cease, and parteth between the mighty.
19 A brother offended is {harder to be won} than a strong city; and contentions are as the bars of a palace.
20 A man's belly is satisfied with the fruit of his mouth; with the increase of his lips is he satisfied.
21 Death and life are in the power of the tongue, and they that love it shall eat the fruit thereof.
22 Whoso hath found a wife hath found a good thing, and hath obtained favour from Jehovah.
23 He that is poor speaketh with supplications, but the rich answereth roughly.
24 A man of {many} friends will come to ruin but there is a friend {that} sticketh closer than a brother.
1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.