1 [A Prayer of Moses, the man of God.] Lord, *thou* hast been our dwelling-place in all generations.

2 Before the mountains were brought forth, and thou hadst formed the earth and the world, even from eternity to eternity thou art *God.

3 Thou makest {mortal} man to return to dust, and sayest, Return, children of men.

4 For a thousand years, in thy sight, are as yesterday when it is past, and {as} a watch in the night.

5 Thou carriest them away as with a flood; they are {as} a sleep: in the morning they are like grass {that} groweth up:

6 In the morning it flourisheth and groweth up; in the evening it is cut down and withereth.

7 For we are consumed by thine anger, and by thy fury are we troubled.

8 Thou hast set our iniquities before thee, our secret {sins} in the light of thy countenance.

9 For all our days pass away in thy wrath: we spend our years as a {passing} thought.

10 The days of our years are threescore years and ten; and if, by reason of strength, they be fourscore years, yet their pride is labour and vanity, for it is soon cut off, and we fly away.

11 Who knoweth the power of thine anger? and thy wrath according to the fear of thee?

12 So teach {us} to number our days, that we may acquire a wise heart.

13 Return, Jehovah: how long? and let it repent thee concerning thy servants.

14 Satisfy us early with thy loving-kindness; that we may sing for joy and be glad all our days.

15 Make us glad according to the days {wherein} thou hast afflicted us, according to the years {wherein} we have seen evil.

16 Let thy work appear unto thy servants, and thy majesty unto their sons.

17 And let the beauty of Jehovah our God be upon us; and establish thou the work of our hands upon us: yea, the work of our hands, establish thou it.

1 Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.

2 Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.

4 Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.

5 Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa:

6 aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu.

7 Sillä me hukumme sinun vihasi voimasta, ja sinun kiivastuksesi voimasta me häviämme pois.

8 Meidän pahat tekomme sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valkeuteen.

9 Niin kaikki meidän päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus.

10 Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme pois.

11 Kuka ajattelee sinun vihasi ankaruutta, sinun kiivauttasi, niin että hän sinua pelkäisi?

12 Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.

13 Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.

14 Ravitse aamulla meitä armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme.

15 Suo meidän iloita yhtä monta päivää, kuin olet nöyryyttänyt meitä, yhtä monta vuotta, kuin olemme kovaa kokeneet.

16 Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi.

17 Ja tulkoon osaksemme Herran, meidän Jumalamme, laupeus. Suo menestyä meille kättemme työn; niin, suo menestyä meidän kättemme työn.