1 Da tok Job til orde og sa:

2 Hvor du har hjulpet den avmektige, støttet den kraftløse arm!

3 Hvor du har gitt den uvise råd, og hvilket overmål av visdom du har lagt for dagen!

4 Hvem har du fremført dine ord for, og hvis ånd har talt gjennem dig?

5 Dødsrikets skygger skjelver, vannenes dyp og de som bor i dem.

6 Dødsriket ligger åpent for ham og avgrunnen uten dekke.

7 Han breder Norden ut over det øde rum, han henger jorden på intet.

8 Han binder vannene sammen i sine skyer, og skyene brister ikke under dem.

9 Han lukker for sin trone, breder sine skyer over den.

10 En grense har han dradd i en ring over vannene, der hvor lyset grenser til mørket.

11 Himmelens støtter skjelver, og de forferdes for hans trusel.

12 Ved sin kraft oprører han havet, og ved sin forstand knuser han Rahab.

13 Ved hans ånde blir himmelen klar; hans hånd gjennemborer den lettfarende drage.

14 Se, dette er bare utkantene av hans verk; hvor svak er lyden av det ord vi hører! Men hans veldes torden - hvem forstår den?

1 Job vastasi ja sanoi:

3 Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä!

4 Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt?

5 Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla.

6 Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä.

7 Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.

8 Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.

9 Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.

10 Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.

11 Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.

12 Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.

13 Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.