1 Da Israel drog ut av Egypten, Jakobs hus fra et folk med fremmed tungemål,

2 da blev Juda hans* helligdom, Israel hans rike. / {* Herrens.}

3 Havet så det og flydde, Jordan vendte om og løp tilbake.

4 Fjellene hoppet som værer, haugene som unge lam.

5 Hvad har hendt dig, du hav, at du flyr, du Jordan, at du vender om og løper tilbake,

6 I fjell, at I hopper som værer, I hauger som unge lam?

7 For Herrens åsyn bev, du jord, for Jakobs Guds åsyn,

8 han som gjør klippen til en vannrik sjø, den hårde sten til en vannkilde!

1 Kun Israel lähti Egyptistä, Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta,

2 silloin Juuda tuli hänen pyhäkökseen, Israel hänen valtakunnaksensa.

3 Sen näki meri ja pakeni, Jordan kääntyi takaisin.

4 Vuoret hyppivät niinkuin oinaat, kukkulat niinkuin lammasten karitsat.

5 Mikä sinun on, meri, kun pakenet, mikä sinun, Jordan, kun käännyt takaisin?

6 Te vuoret, miksi hypitte kuin oinaat, te kukkulat, kuin lammasten karitsat?

7 Vapise, maa, Herran kasvojen edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen edessä,

8 joka muuttaa kallion vesilammikoksi, kovan kiven vesilähteeksi.