1 In the three and twentieth year of Joash the son of Ahaziah king of Judah Jehoahaz the son of Jehu began to reign over Israel in Samaria, and reigned seventeen years. 2 And he did that which was evil in the sight of the LORD, and followed the sins of Jeroboam the son of Nebat, which made Israel to sin; he departed not therefrom.

3 And the anger of the LORD was kindled against Israel, and he delivered them into the hand of Hazael king of Syria, and into the hand of Ben-hadad the son of Hazael, all their days. 4 And Jehoahaz besought the LORD, and the LORD hearkened unto him: for he saw the oppression of Israel, because the king of Syria oppressed them. 5 (And the LORD gave Israel a saviour, so that they went out from under the hand of the Syrians: and the children of Israel dwelt in their tents, as beforetime. 6 Nevertheless they departed not from the sins of the house of Jeroboam, who made Israel sin, but walked therein: and there remained the grove also in Samaria.) 7 Neither did he leave of the people to Jehoahaz but fifty horsemen, and ten chariots, and ten thousand footmen; for the king of Syria had destroyed them, and had made them like the dust by threshing.

8 Now the rest of the acts of Jehoahaz, and all that he did, and his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel? 9 And Jehoahaz slept with his fathers; and they buried him in Samaria: and Joash his son reigned in his stead.

10 In the thirty and seventh year of Joash king of Judah began Jehoash the son of Jehoahaz to reign over Israel in Samaria, and reigned sixteen years. 11 And he did that which was evil in the sight of the LORD; he departed not from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel sin: but he walked therein. 12 And the rest of the acts of Joash, and all that he did, and his might wherewith he fought against Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel? 13 And Joash slept with his fathers; and Jeroboam sat upon his throne: and Joash was buried in Samaria with the kings of Israel.

14 Now Elisha was fallen sick of his sickness whereof he died. And Joash the king of Israel came down unto him, and wept over his face, and said, O my father, my father, the chariot of Israel, and the horsemen thereof. 15 And Elisha said unto him, Take bow and arrows. And he took unto him bow and arrows. 16 And he said to the king of Israel, Put thine hand upon the bow. And he put his hand upon it: and Elisha put his hands upon the king’s hands. 17 And he said, Open the window eastward. And he opened it. Then Elisha said, Shoot. And he shot. And he said, The arrow of the LORD’s deliverance, and the arrow of deliverance from Syria: for thou shalt smite the Syrians in Aphek, till thou have consumed them. 18 And he said, Take the arrows. And he took them. And he said unto the king of Israel, Smite upon the ground. And he smote thrice, and stayed. 19 And the man of God was wroth with him, and said, Thou shouldest have smitten five or six times; then hadst thou smitten Syria till thou hadst consumed it: whereas now thou shalt smite Syria but thrice.

20 And Elisha died, and they buried him. And the bands of the Moabites invaded the land at the coming in of the year. 21 And it came to pass, as they were burying a man, that, behold, they spied a band of men; and they cast the man into the sepulchre of Elisha: and when the man was let down, and touched the bones of Elisha, he revived, and stood up on his feet.

22 But Hazael king of Syria oppressed Israel all the days of Jehoahaz. 23 And the LORD was gracious unto them, and had compassion on them, and had respect unto them, because of his covenant with Abraham, Isaac, and Jacob, and would not destroy them, neither cast he them from his presence as yet. 24 So Hazael king of Syria died; and Ben-hadad his son reigned in his stead. 25 And Jehoash the son of Jehoahaz took again out of the hand of Ben-hadad the son of Hazael the cities, which he had taken out of the hand of Jehoahaz his father by war. Three times did Joash beat him, and recovered the cities of Israel.

1 Juudan kuninkaan Joasin, Ahasjan pojan, kahdentenakymmenentenäkolmantena hallitusvuotena Israelin kuninkaaksi tuli Joahas, Jehun poika. Hän hallitsi Samarian kaupungissa seitsemäntoista vuotta.

2 Joahas teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, ja syyllistyi samoihin synteihin, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon. Niistä synneistä hän ei luopunut.

3 Herra vihastui Israeliin ja antoi sen kerta kerran jälkeen Syyrian kuninkaan Hasaelin ja hänen poikansa Ben-Hadadin käsiin.

4 Mutta Joahas rukoili Herraa leppymään, ja Herra kuuli hänen rukouksensa, kun näki miten Syyrian kuningas sorti israelilaisia.

5 Herra antoi israelilaisille vapauttajan, ja niin he pääsivät Syyrian vallasta ja saattoivat asua rauhassa kotonaan niin kuin ennenkin.

6 Mutta vieläkään he eivät luopuneet synneistä, joilla Jerobeamin suku oli johdattanut koko Israelin synnintekoon. Niistä synneistä he pitivät kiinni ja säilyttivät asera-tarhankin Samarian kaupungissa.

7 Joahasille ei ollut jäänyt kuin viisikymmentä hevosta, kymmenet sotavaunut ja kymmenentuhatta jalkamiestä. Syyrian kuningas oli murskannut hänen sotajoukkonsa, ja Israel oli nyt kuin tomua, jota jokainen polkee.

8 Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joahasista ja hänen kaikista saavutuksistaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

9 Joahas meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Samarian kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Joas.

10 Juudan kuninkaan Joasin kolmantenakymmenentenäseitsemäntenä hallitusvuotena Israelin kuninkaaksi tuli Joas, Joahasin poika. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kuusitoista vuotta.

11 Joas teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, hän ei luopunut mistään niistä synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon. Näistä synneistä hän piti kiinni.

12 Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joasista ja hänen saavutuksistaan sekä siitä, kuinka hän taisteli Juudan kuningasta Amasjaa vastaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

13 Joas meni lepoon isiensä luo, ja hänen valtaistuimelleen nousi Jerobeam. Joas haudattiin Samarian kaupunkiin Israelin kuninkaiden viereen.

20 Sitten Elisa kuoli ja hänet haudattiin. Moabilaisten partiojoukkoja tuli tuohon aikaan joka vuosi maahan.

21 Kun erästä miestä kerran oltiin hautaamassa, hautaajat huomasivat partiojoukon. Silloin he heittivät miehen Elisan hautaan ja lähtivät pakoon. Mutta kun ruumis kosketti Elisan luita, mies heräsi henkiin ja nousi jaloilleen.

22 Syyrian kuningas Hasael ahdisti ja sorti Israelia koko Joahasin elinajan.

23 Mutta Herra armahti israelilaisia ja osoitti heille laupeutensa. Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa tekemänsä liiton tähden hän ei tahtonut tuhota heitä. Hän kääntyi heidän puoleensa eikä vielä silloin heittänyt heitä pois kasvojensa edestä.

24 Kun Syyrian kuningas Hasael kuoli, hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ben-Hadad.

25 Joas, Joahasin poika, otti Hasaelin pojalta Ben- Hadadilta takaisin ne kaupungit, jotka Hasael oli asevoimin riistänyt hänen isältään Joahasilta. Joas löi kolmesti Ben-Hadadin ja palautti kaupungit Israelille.