1 Lord, thou hast been our dwelling place in all generations.

2 Before the mountains were brought forth, or ever thou hadst formed the earth and the world, even from everlasting to everlasting, thou art God.

3 Thou turnest man to destruction; and sayest, Return, ye children of men.

4 For a thousand years in thy sight are but as yesterday when it is past, and as a watch in the night.

5 Thou carriest them away as with a flood; they are as a sleep: in the morning they are like grass which groweth up.

6 In the morning it flourisheth, and groweth up; in the evening it is cut down, and withereth.

7 For we are consumed by thine anger, and by thy wrath are we troubled.

8 Thou hast set our iniquities before thee, our secret sins in the light of thy countenance.

9 For all our days are passed away in thy wrath: we spend our years as a tale that is told.

10 The days of our years are threescore years and ten; and if by reason of strength they be fourscore years, yet is their strength labour and sorrow; for it is soon cut off, and we fly away.

11 Who knoweth the power of thine anger? even according to thy fear, so is thy wrath.

12 So teach us to number our days, that we may apply our hearts unto wisdom.

13 Return, O LORD, how long? and let it repent thee concerning thy servants.

14 O satisfy us early with thy mercy; that we may rejoice and be glad all our days.

15 Make us glad according to the days wherein thou hast afflicted us, and the years wherein we have seen evil.

16 Let thy work appear unto thy servants, and thy glory unto their children.

17 And let the beauty of the LORD our God be upon us: and establish thou the work of our hands upon us; yea, the work of our hands establish thou it.

1 Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.

2 Jo ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit. Jumala, ajasta aikaan sinä olet.

4 Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki.

5 Me katoamme kuin uni aamun tullen, kuin ruoho, joka hetken kukoistaa,

6 joka vielä aamulla viheriöi mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois.

7 Sinun vihasi musertaa meidät, kiivautesi saa meidät järkkymään.

8 Sinä otat syntimme silmiesi eteen, salaisetkin synnit sinä paljastat katseellasi.

9 Vihasi alla meidän päivämme vaipuvat, vuotemme haihtuvat kuin henkäys.

10 Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä, tai kahdeksankymmentä, jos voimamme kestää. Ja kaikki niiden meno on vain turhuutta ja vaivaa, ne kiitävät ohitse, ja me lennämme pois.

11 Kuka tuntee vihasi koko ankaruuden? Kuka kylliksi pelkää sinun kiivauttasi?

12 Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.

13 Herra, käänny jo puoleemme. Kuinka kauan vielä viivyt? Armahda meitä, palvelijoitasi!

14 Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä.

15 Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti.

16 Anna palvelijoittesi nähdä suuret tekosi, anna lastemme nähdä kunniasi loisto.

17 Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt.