1 Kun Daavid oli neuvotellut tuhannen- ja sadanpäälliköiden, kaikkien johtomiesten kanssa,

4 Koolla olleet vastasivat, että niin oli tehtävä. Kaikkien mielestä se oli oikein.

5 Daavid kokosi israelilaiset koko maasta, Egyptin rajapurolta aina Lebo-Hamatiin saakka, hakemaan Jumalan liitonarkkua Kirjat-Jearimista.

6 Sitten hän ja koko Israel lähtivät Baalaan, Juudan Kirjat- Jearimiin, hakeakseen sieltä Herralle Jumalalle pyhitetyn liitonarkun, jota kerubit varjoavat.

7 He nostivat Jumalan arkun Abinadabin talosta uusiin vaunuihin. Ussa ja Ahjo lähtivät ajamaan vaunuja,

8 ja Daavid ja kaikki israelilaiset karkeloivat riemuissaan Jumalan edessä ja lauloivat soittaen lyyraa ja harppua, rumpuja, symbaaleja ja torvia.

9 Mutta kun he saapuivat Kidonin puimatantereen kohdalle, härät alkoivat vikuroida, ja Ussa tarttui arkkuun tukeakseen sitä.

10 Silloin Ussaa kohtasi Herran viha. Herra löi häntä, koska hän oli koskenut arkkuun, ja niin Ussa kuoli siellä Jumalan edessä.

11 Daavid kauhistui, kun Herra oli näin musertanut Ussan. Paikka sai nimekseen Peres-Ussa, ja tätä nimeä siitä käytetään vielä nytkin.

13 Siksi hän ei vienyt arkkua Daavidin kaupunkiin vaan jätti sen gatilaisen Obed-Edomin taloon.

14 Jumalan arkku oli kolmen kuukauden ajan Obed-Edomin perheen huostassa hänen talossaan, ja Herra siunasi Obed- Edomin perhettä ja kaikkea mitä hänellä oli.

1 Ora, Davi consultou os chefes dos milhares, e das centenas, a saber, todos os oficiais.

2 E disse Davi a toda a congregação de Israel: Se bem vos parece, e se isto vem do Senhor nosso Deus, enviemos mensageiros por toda parte aos nossos outros irmãos que estão em todas as terras de Israel, e com eles aos sacerdotes e levitas nas suas cidades, e nos seus campos, para que se reunam conosco,

3 e tornemos a trazer para nós a arca do nosso Deus; porque não a buscamos nos dias de Saul.

4 E toda a congregação concordou em que assim se fizesse; porque isso pareceu reto aos olhos de todo o povo.

5 Convocou, pois, Davi todo o Israel desde Sior, o ribeiro do Egito, até a entrada de Hamate, para trazer de Quiriate-Jearim a arca de Deus.

6 E Davi, com todo o Israel, subiu a Baalá, isto é, a Quiriate-Jearim, que está em Judá, para fazer subir dali a arca de Deus, a qual se chama pelo nome do Senhor, que habita entre os querubins.

7 Levaram a arca de Deus sobre um carro novo, tirando-a da casa de Abinadabe; e Uzá e Aiô guiavam o carro.

8 Davi e todo o Israel alegravam-se perante Deus com todas as suas forças, cantando e tocando harpas, alaúdes, tamboris, címbalos e trombetas.

9 Quando chegaram a eira de Quidom, Uzá estendeu a mão para segurar a arca, porque os bois tropeçavam.

10 Então se acendeu a ira do Senhor contra Uzá, e o Senhor o feriu por ter estendido a mão à arca; e ele morreu ali perante Deus.

11 E Davi se encheu de desgosto porque o Senhor havia irrompido contra Uzá; pelo que chamou aquele lugar Pérez-Uzá, como se chama até o dia de hoje.

12 Temeu Davi a Deus naquele dia, e disse: Como trarei a mim a arca de Deus?

13 Pelo que não trouxe a arca a si para a cidade de Davi, porém a fez retirar para a casa de Obede-Edom, o giteu.

14 Assim ficou a arca de Deus com a família de Obede-Edom, três meses em sua casa; e o Senhor abençoou a casa de Obede-Edom, e tudo o que lhe pertencia.