1 Josia järjesti Herran kunniaksi Jerusalemissa pääsiäisjuhlan. Pääsiäislammas teurastettiin ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä.

2 Josia käski pappien asettua paikoilleen ja kehotti heitä hoitamaan palvelutyönsä Herran temppelissä.

4 Järjestäytykää suvuittain ja osastoittain sen mukaan kuin Israelin kuningas Daavid ja hänen poikansa Salomo ovat määränneet.

5 Asettukaa pyhäkköön ryhmiksi siten, että kutakin maallikkosukujen ryhmää kohden on yksi leeviläisryhmä.

7 Josia antoi juhlaan kokoontuneelle kansalle omasta pienkarjastaan pääsiäisuhreiksi kolmekymmentätuhatta karitsaa ja vohlaa, ja kuninkaan omaisuudesta annettiin myös kolmetuhatta nautaa.

8 Myös hänen ruhtinaansa antoivat vapaaehtoisesti lahjoja kansalle, papeille ja leeviläisille. Jumalan temppelin esimiehet Hilkia, Sakarja ja Jehiel antoivat papeille kaksituhatta kuusisataa karitsaa pääsiäisteuraiksi sekä lisäksi kolmesataa nautaa.

9 Leeviläiset päämiehet Konanja ja hänen veljensä Semaja ja Netanel sekä Hasabja, Jeiel ja Josabad antoivat leeviläisille pääsiäisuhreiksi viisituhatta karitsaa ja viisisataa nautaa.

10 Kun valmistelut oli toimitettu, papit asettuivat paikoilleen ja leeviläiset jakaantuivat ryhmiksi, niin kuin kuningas oli käskenyt.

11 Sitten leeviläiset teurastivat pääsiäislampaat. Papit vihmoivat veren, jonka leeviläiset antoivat heille, ja leeviläiset nylkivät teuraat.

12 Polttouhriksi määrätyt osat he panivat erilleen ja jakoivat kansalle perhekunnittain, jotta ne uhrattaisiin Herralle, niin kuin Mooseksen kirjassa on määrätty. Samoin tehtiin naudoille.

13 Pääsiäislampaat he paistoivat määräysten mukaisesti tulella, mutta pyhinä lahjoina annettujen nautojen lihat he keittivät padoissa, kattiloissa ja pannuissa ja veivät kiireesti kansalle.

14 Sitten he valmistivat pääsiäisaterian itselleen ja papeille. Papit, Aaronin jälkeläiset, joutuivat näet polttamaan polttouhreja ja rasvoja yömyöhään asti, ja sen vuoksi leeviläiset valmistivat aterian sekä itselleen että heille.

15 Laulajat, Asafin jälkeläiset, seisoivat paikoillaan niin kuin Daavid ja hänen hoviinsa kuuluvat näkijät Asaf, Heman ja Jedutun olivat määränneet, ja portinvartijat vartioivat kaikkia portteja. Kenenkään ei tarvinnut poistua palvelupaikaltaan, sillä leeviläiset valmistivat heille kaikille aterian.

16 Näin vietettiin tuona päivänä pääsiäinen ja toimitettiin Herran alttarilla polttouhrit kuningas Josian määräysten mukaisesti.

17 Pääsiäisen jälkeen viettivät Jerusalemiin kokoontuneet israelilaiset seitsemän päivän ajan happamattoman leivän juhlaa.

18 Sillä tavoin ei pääsiäistä ollut Israelissa juhlittu sitten profeetta Samuelin päivien, eikä kukaan Israelin kuningas ollut viettänyt pääsiäistä niin kuin sitä nyt viettivät Josia, papit ja leeviläiset sekä kaikki Juudan, Israelin ja Jerusalemin asukkaat.

19 Tämä pääsiäisjuhla vietettiin Josian hallituskauden kahdeksantenatoista vuotena.

20 Jonkin aikaa sen jälkeen kun Josia oli näin saattanut temppelin kuntoon, lähti Egyptin kuningas Neko sotaretkelle kohti Karkemisia, joka on Eufratin varrella. Josia lähti häntä vastaan.

22 Mutta Josia ei väistynyt hänen tieltään, vaan lähti rohkeasti taisteluun. Hän ei kuunnellut Nekon sanoja, jotka olivat Jumalasta lähtöisin, vaan ryhtyi taisteluun Megiddon tasangolla.

24 Kuninkaan miehet siirsivät hänet sotavaunuista toisiin vaunuihin ja veivät Jerusalemiin. Siellä hän kuoli, ja hänet haudattiin isiensä hautaan. Koko Juuda ja Jerusalem suri Josiaa.

25 Jeremia teki Josiasta valitusvirren, ja Israelissa on yhä edelleenkin tapana, että laulajat, niin miehet kuin naiset, laulavat tätä valitusvirttä Josiasta. Se on säilynyt muiden valitusvirsien joukossa.

26 Muut Josian vaiheet ja ne hyvät teot, jotka hän Herran lakia noudattaen teki,

27 sekä hänen aikansa tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Israelin ja Juudan kuninkaiden historiassa.

1 Então Josias celebrou a páscoa ao Senhor em Jerusalém; imolou-se o cordeiro da páscoa no décimo quarto dia do primeiro mês.

2 E estabeleceu os sacerdotes nos seus cargos, e os animou a servirem na casa do Senhor.

3 E disse aos levitas que ensinavam a todo o Israel e que estavam consagrados ao Senhor: Ponde a arca sagrada na casa que Salomão, filho de Davi, rei de Israel, edificou; não tereis mais esta carga sobre os vossos ombros. Agora servi ao Senhor vosso Deus e ao seu povo Israel;

4 preparai-vos segundo as vossas casas paternas, e segundo as vossas turmas, conforme o preceito de Davi, rei de Israel, e o de Salomão, seu filho.

5 E estai no lugar santo segundo as divisões das casas paternas de vossos irmãos, os filhos do povo, e haja para cada divisão uma parte de uma família levítica.

6 Também imolai a páscoa, e santificai-vos, e preparai-a para vossos irmãos, fazendo conforme a palavra do Senhor dada por intermédio de Moisés.

7 Ora, Josias deu aos filhos do povo, a todos que ali estavam, cordeiros e cabritos do rebanho em número de trinta mil, todos para os sacrifícios da páscoa, e três mil novilhos; isto era da fazenda do rei.

8 Também os seus príncipes fizeram ofertas voluntárias ao povo, aos sacerdotes e aos levitas; Hilquias, Zacarias e Jeiel, chefes da casa de Deus, deram aos sacerdotes, para os sacrifícios da páscoa, dois mil e seiscentos cordeiros e cabritos e trezentos novilhos.

9 Também Conanias, e Semaías e Netanel, seus irmãos, como também Hasabias, Jeiel e Jozabade, chefes dos levitas, apresentaram aos levitas, para os sacrifícios da páscoa, cinco mil cordeiros e cabritos e quinhentos novilhos.

10 Assim se preparou o serviço, e puseram-se os sacerdotes nos seus postos, e os levitas pelas suas turmas, conforme a ordem do rei.

11 Então imolaram a páscoa; e os sacerdotes espargiam o sangue que recebiam das mãos dos levitas, e estes esfolavam as reses.

12 E puseram à parte os holocaustos para os distribuírem aos filhos do povo, segundo as divisões das casas paternas, a fim de que os oferecessem ao Senhor, como está escrito no livro de Moisés; e assim fizeram com os novilhos.

13 Assaram a páscoa ao fogo, segundo a ordenança; e as ofertas sagradas cozeram em panelas em caldeirões e em tachos, e prontamente as repartiram entre todo o povo.

14 Depois prepararam o que era preciso para si e para os sacerdotes; porque os sacerdotes, filhos de Arão, se ocuparam até a noite em oferecer os holocaustos e a gordura; pelo que os levitas prepararam para si e para os sacerdotes, filhos de Arão.

15 Os cantores, filhos de Asafe, estavam no seu posto, segundo o mandado de Davi, de Asafe, de Hemã e de Jedútum vidente do rei; como também os porteiros estavam a cada porta; não precisaram se desviar do seu serviço, porquanto seus irmãos, os levitas preparavam o necessário para eles.

16 Assim se estabeleceu todo o serviço do Senhor naquele dia, para celebrar a páscoa, e para oferecer holocaustos sobre o altar do Senhor, segundo a ordem do rei Josias.

17 E os filhos de Israel que ali estavam celebraram a páscoa naquela ocasião e, durante sete dias, a festa dos pães ázimos.

18 Nunca se celebrara em Israel uma páscoa semelhante a essa, desde os dias do profeta Samuel; e nenhum dos reis de Israel celebrara tal páscoa como a que Josias celebrou com os sacerdotes e levitas, e todo o Judá e Israel que ali estavam, e os habitantes de Jerusalém.

19 Foi no décimo oitavo ano do reinado de Josias que se celebrou esta páscoa.

20 Depois de tudo isso, havendo Josias já preparado o templo, subiu Neco, rei do Egito, para guerrear contra Carquêmis, junto ao Eufrates; e Josias lhe saiu ao encontro.

21 Neco, porém, mandou-lhe mensageiros, dizendo: Que tenho eu que fazer contigo, rei de Judá? Não é contra ti que venho hoje, mas contra a casa à qual faço guerra; e Deus mandou que me apressasse. Deixa de te opores a Deus, que está comigo, para que ele não te destrua.

22 Todavia Josias não quis virar dele o seu rosto, mas disfarçou-se para pelejar contra ele e, não querendo ouvir as palavras de Neco, que saíram da boca de Deus, veio pelejar no vale de Megido.

23 E os flecheiros atiraram ao rei Josias. Então o rei disse a seus servos: Tirai-me daqui, porque estou gravemente ferido.

24 Seus servos o removeram do carro e pondo-o no seu segundo carro, o trouxeram a Jerusalém. Ele morreu, e foi sepultado nos sepulcros de seus pais. E todo o Judá e Jerusalém prantearam a Josias.

25 Também Jeremias fez uma lamentação sobre Josias; e todos os cantores e cantoras têm falado de Josias nas suas lamentações até o dia de hoje; e as estabeleceram por costume em Israel; e eis que estão escritas nas Lamentações.

26 Ora, o restante dos atos de Josias, e as suas boas obras em conformidade com o que está escrito na lei do Senhor,

27 e os seus atos, desde os primeiros até os últimos, eis que estão escritos no livro dos reis de Israel e de Judá.