1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, tyhmä poika on äitinsä murhe.

2 Väärintekijää eivät hänen aarteensa auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta.

3 Nuhteetonta Herra varjelee nälältä, mutta jumalattoman haluja hän ei täytä.

4 Köyhyys seuraa kättä, joka työtä karttaa, toimeliaat kädet tuovat rikkauden.

5 Viisas se, joka kesällä kerää, häpeä sille, joka korjuuaikana makaa.

6 Hurskaalla on päänsä päällä siunaus, jumalattoman suussa piilee väkivalta.

7 Vanhurskaan muistoa siunataan, jumalattoman nimikin maatuu.

8 Ymmärtäväinen ottaa ohjeet varteen, mutta mieletön etsii tuhoaan.

9 Turvassa kulkee, joka vilpittä kulkee, joka poikkeaa polulta, ei salassa pysy.

10 Kavala silmänisku tuo tuskaa, ja mieletön puhe vie tuhoon.

11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, jumalattoman suussa piilee väkivalta.

12 Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.

13 Järkevän huulilta lähtevät viisauden sanat, tyhmyrin selässä soikoon keppi!

14 Viisas panee tiedon visusti talteen, mutta vahinko on valmis, kun hullu puhuu.

15 Omaisuus on rikkaalle vahva varustus, puute murentaa köyhän majan.

16 Mitä vanhurskas ansaitsee, on elämäksi, mitä jumalaton hankkii, koituu synniksi.

17 Joka taipuu kuriin, vaeltaa elämän tietä, nuhteista piittaamaton kulkee harhaan.

18 Joka vihansa salaa, se valheita puhuu, hullu se, joka panettelee ja parjaa.

19 Paljossa puheessa vaanii synti, viisas se, joka kielensä hillitsee.

20 Hurskaan puhe on puhtainta hopeaa, jumalattoman ajatus ei paljoa paina.

21 Hurskaan sanat ruokkivat monia, tyhmät nääntyvät ymmärryksen puutteeseen.

22 Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä.

23 Ilkityöt ovat hullun huvi, järkevä saa ilonsa viisaudesta.

24 Mitä jumalaton pelkää, siihen hän törmää, mitä hurskas toivoo, se hänelle annetaan.

25 Myrskyn mentyä jumalaton on poissa, mutta vanhurskaalla on kestävä perusta.

26 Mitä etikka hampaille ja savu silmille, sitä on laiskuri isännälleen.

27 Herran pelko kartuttaa elinpäiviä, jumalattomalta vuodet hupenevat.

28 Hurskaan odotus johtaa iloon, jumalattoman toivo pettää.

29 Herra on viattoman vahva linna, mutta väärintekijän hän murskaa.

30 Oikeamielinen ei ikinä horju, mutta jumalattomalla ei ole missään turvaa.

31 Vanhurskaan suusta viisaus versoo, mutta myrkyllinen kieli leikataan poikki.

32 Hurskaan sanat ovat rakkauden sanoja, jumalattoman puhe valhetta ja vimmaa.

1 Provérbios de Salomão. Um filho sábio alegra a seu pai; mas um filho insensato é a tristeza de sua mãe.

2 Os tesouros da impiedade de nada aproveitam; mas a justiça livra da morte.

3 O Senhor não deixa o justo passar fome; mas o desejo dos ímpios ele rechaça.

4 O que trabalha com mão remissa empobrece; mas a mão do diligente enriquece.

5 O que ajunta no verão é filho prudente; mas o que dorme na sega é filho que envergonha.

6 Bênçãos caem sobre a cabeça do justo; porém a boca dos ímpios esconde a violência.

7 A memória do justo é abençoada; mas o nome dos ímpios apodrecerá.

8 O sábio de coração aceita os mandamentos; mas o insensato palra dor cairá.

9 Quem anda em integridade anda seguro; mas o que perverte os seus caminhos será conhecido.

10 O que acena com os olhos dá dores; e o insensato palrador cairá.

11 A boca do justo é manancial de vida, porém a boca dos ímpios esconde a violência.

12 O ódio excita contendas; mas o amor cobre todas as transgressões.

13 Nos lábios do entendido se acha a sabedoria; mas a vara é para as costas do que é falto de entendimento.

14 Os sábios entesouram o conhecimento; porém a boca do insensato é uma destruição iminente.

15 Os bens do rico são a sua cidade forte; a ruína dos pobres é a sua pobreza.

16 O trabalho do justo conduz à vida; a renda do ímpio, para o pecado.

17 O que atende à instrução está na vereda da vida; mas o que rejeita a repreensão anda errado.

18 O que encobre o ódio tem lábios falsos; e o que espalha a calúnia é um insensato.

19 Na multidão de palavras não falta transgressão; mas o que refreia os seus lábios é prudente.

20 A língua do justo é prata escolhida; o coração dos ímpios é de pouco valor.

21 Os lábios do justo apascentam a muitos; mas os insensatos, por falta de entendimento, morrem.

22 A bênção do Senhor é que enriquece; e ele não a faz seguir de dor alguma.

23 E um divertimento para o insensato o praticar a iniqüidade; mas a conduta sábia é o prazer do homem entendido.

24 O que o ímpio teme, isso virá sobre ele; mas aos justos se lhes concederá o seu desejo.

25 Como passa a tempestade, assim desaparece o ímpio; mas o justo tem fundamentos eternos.

26 Como vinagre para os dentes, como fumaça para os olhos, assim é o preguiçoso para aqueles que o mandam.

27 O temor do Senhor aumenta os dias; mas os anos os ímpios serão abreviados.

28 A esperança dos justos é alegria; mas a expectação dos ímpios perecerá.

29 O caminho do Senhor é fortaleza para os retos; mas é destruição para os que praticam a iniqüidade.

30 O justo nunca será abalado; mas os ímpios não habitarão a terra.

31 A boca do justo produz sabedoria; porém a língua perversa será desarraigada.

32 Os lábios do justo sabem o que agrada; porém a boca dos ímpios fala perversidades.