1 Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja. Juudan kuninkaan Hiskian miehet ovat ne koonneet.
2 Jumalan on kunnia siitäkin, mitä hän salaa, kuninkaan siitä, minkä hän selvittää.
3 Taivaan korkeus, maan syvyys ja kuninkaan sydän -- kuka ne tutkii?
4 Poista kuona hopean seasta, niin sepän käsissä syntyy malja.
5 Poista jumalaton kuninkaan luota, niin valta ja oikeus vahvistuvat.
6 Älä kärky kunniaa kuninkaan edessä, älä tuppaudu ylempiesi paikoille.
8 älä suin päin vie asiaa oikeuteen, sillä loppujen lopuksi voi käydä niin, että saatat itsesi häpeään.
9 Hoida omat riitasi vastapuolesi kanssa, muiden asioita älä mene kertomaan.
10 Joku kuulee puheesi ja nolaa sinut, ja siitä pitäen olet huonossa huudossa.
11 Kultaomenoita hopeamaljoissa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat.
12 Kultarengas, koru puhtainta kultaa on viisaan neuvo auliille kuuntelijalle.
13 Kuin jääkylmä juoma elopellolla on luotettava lähetti herralleen: hän palauttaa tämän hervonneet voimat.
14 Kuin tumma pilvi, joka ei tuo sadetta, on kerskailija, joka lupaa muttei anna.
15 Kärsivällisyys tehoaa mahtimieheenkin, lempeä kieli särkee kovan luun.
16 Jos hunajaa löydät, syö kohtuullisesti, muuten kylläännyt siihen ja annat ylen.
17 Älä ehtimiseen käy ystäväsi luona, muuten hän kyllästyy ja alkaa karttaa sinua.
18 Tappara, miekka ja terävä nuoli on se, joka väärin todistaa.
19 Kuin heiluva hammas ja horjuva jalka on ystävä, joka hädässä pettää.
20 Riisutko vaatteesi pakkasella? Kaadatko lipeään etikkaa? Ilolaulujako laulat murheelliselle?
21 Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa.
22 Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra palkitsee tekosi.
23 Pohjatuuli nostaa sateen, panettelu nostaa kiukun.
24 Parempi katolla taivasalla kuin talossa toraisan vaimon kanssa.
25 Kuin raikas vesi uupuneelle on hyvä uutinen kaukaisesta maasta.
26 Kuin liattu lähde ja pilattu kaivo on hurskas, joka taipuu jumalattoman edessä.
27 Hunajaa ei pidä syödä liikaa eikä kunniaa tavoitella ylen määrin.
28 Kuin muurinsa menettänyt kaupunki on mies, joka ei hillitse itseään.
1 Também estes são provérbios de Salomão, os quais transcreveram os homens de Ezequias, rei de Judá.
2 A glória de Deus é encobrir as coisas; mas a glória dos reis é esquadrinhá-las.
3 Como o céu na sua altura, e como a terra na sua profundidade, assim o coração dos reis é inescrutável.
4 Tira da prata a escória, e sairá um vaso para o fundidor.
5 Tira o ímpio da presença do rei, e o seu trono se firmará na justiça.
6 Não reclames para ti honra na presença do rei, nem te ponhas no lugar dos grandes;
7 porque melhor é que te digam: Sobe, para aqui; do que seres humilhado perante o príncipe.
8 O que os teus olhos viram, não te apresses a revelar, para depois, ao fim, não saberes o que hás de fazer, podendo-te confundir o teu próximo.
9 Pleiteia a tua causa com o teu próximo mesmo; e não reveles o segredo de outrem;
10 para que não te desonre aquele que o ouvir, não se apartando de ti a infâmia.
11 Como maçãs de ouro em salvas de prata, assim é a palavra dita a seu tempo.
12 Como pendentes de ouro e gargantilhas de ouro puro, assim é o sábio repreensor para o ouvido obediente.
13 Como o frescor de neve no tempo da sega, assim é o mensageiro fiel para com os que o enviam, porque refrigera o espírito dos seus senhores.
14 como nuvens e ventos que não trazem chuva, assim é o homem que se gaba de dádivas que não fez.
15 Pela longanimidade se persuade o príncipe, e a língua branda quebranta os ossos.
16 Se achaste mel, come somente o que te basta, para que porventura não te fartes dele, e o venhas a vomitar.
17 Põe raramente o teu pé na casa do teu próximo, para que não se enfade de ti, e te aborreça.
18 Malho, e espada, e flecha aguda é o homem que levanta falso testemunho contra o seu próximo.
19 Como dente quebrado, e pé deslocado, é a confiança no homem desleal, no dia da angústia.
20 O que entoa canções ao coração aflito é como aquele que despe uma peça de roupa num dia de frio, e como vinagre sobre a chaga.
21 Se o teu inimigo tiver fome, dá-lhe pão para comer, e se tiver sede, dá-lhe água para beber;
22 porque assim lhe amontoarás brasas sobre a cabeça, e o Senhor te recompensará.
23 O vento norte traz chuva, e a língua caluniadora, o rosto irado.
24 Melhor é morar num canto do eirado, do que com a mulher rixosa numa casa ampla.
25 Como água fresca para o homem sedento, tais são as boas-novas de terra remota.
26 Como fonte turva, e manancial poluído, assim é o justo que cede lugar diante do ímpio.
27 comer muito mel não é bom; não multipliques, pois, as palavras de lisonja.
28 Como a cidade derribada, que não tem muros, assim é o homem que não pode conter o seu espírito.