1 Niinpä, kun emme enää kestäneet kauempaa, päätimme itse jäädä Ateenaan
2 ja lähetimme teidän luoksenne veljemme Timoteuksen, Jumalan työtoverin Kristuksen evankeliumin julistajana. Hänen tuli vahvistaa teitä ja rohkaista uskoanne,
3 jottei kukaan horjuisi, vaikka teitä näin ahdistetaan. Sehän on meidän osamme, niin kuin itse tiedätte.
4 Jo ollessamme teidän luonanne sanoimme, että me joudumme kärsimään vainoa. Ja juuri niin on käynyt, kuten tiedätte.
5 Siksi en enää kestänyt kauempaa vaan lähetin Timoteuksen ottamaan selkoa teidän uskostanne. Pelkäsin näet, että kiusaaja on onnistunut aikeissaan ja vaivannäkömme menee hukkaan.
6 Nyt Timoteus on palannut teidän luotanne tänne ja tuonut meille hyviä uutisia teidän uskostanne ja rakkaudestanne. Hän kertoi, että te muistelette meitä aina iloiten ja kaipaatte meitä yhtä paljon kuin me teitä.
7 Näin te olette, veljet, omalla uskollanne valaneet meihin rohkeutta kaiken hädän ja ahdingon keskellä.
8 Nyt voimme taas elää, jos te kerran pysytte lujasti Herran yhteydessä.
9 Miten voimme kylliksi kiittää Jumalaa teistä ja kaikesta siitä ilosta, jota saamme hänen edessään tuntea teidän tähtenne?
10 Yötä päivää me rukoilemme kaikesta sydämestämme, että pääsisimme tapaamaan teitä ja voisimme antaa teille sen, mitä uskostanne vielä puuttuu.
11 Itse Jumala, meidän Isämme, ja Herramme Jeesus tasoittakoot meille tien teidän luoksenne.
12 Lisätköön Herra runsain määrin teidän rakkauttanne toisianne ja kaikkia ihmisiä kohtaan -- niin kuin mekin rakastamme teitä --
13 ja vahvistakoon näin sydämenne, että ne olisivat pyhät ja moitteettomat Jumalamme ja Isämme edessä, kun Herramme Jeesus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa.
1 At last our desire to have news of you was so strong that, while we ourselves were waiting at Athens,
2 We sent Timothy, our brother and God's servant in the good news of Christ, to give you strength and comfort in your faith;
3 So that no man might be moved by these troubles; because you see that these things are part of God's purpose for us.
4 And when we were with you, we said to you that trouble was before us; and so it came about, as you see.
5 For this reason, when I was no longer able to keep quiet, I sent to get news of your faith, fearing that you might be tested by the Evil One and that our work might come to nothing.
6 But now that Timothy has come to us from you, and has given us good news of your faith and love, and that you have happy memories of us, desiring greatly to see us, even as we do to see you;
7 For this cause, brothers, in all our trouble and grief we were comforted about you because of your faith;
8 For it is life to us if you keep your faith in the Lord unchanged.
9 For how great is the praise which we give to God for you, and how great the joy with which we are glad because of you before our God;
10 Night and day requesting God again and again that we may see your face and make your faith complete.
11 Now may our God and Father himself and our Lord Jesus make a way for us to come to you;
12 And the Lord give you increase of love in fullest measure to one another and to all men, even as our love to you;
13 So that your hearts may be strong and free from all sin before our God and Father, at the coming of our Lord Jesus with all his saints.