Juízes 1 - Bíblia Online

(H1:4-5)Juudan joukot lähtivät sotaan. Besekissä ne kohtasivat Adoni-Besekin ja kävivät taisteluun häntä vastaan. 
(H1:4-5)Herra antoi Juudan kukistaa Adoni-Besekin joukot ja lyödä kanaanilaiset ja perissiläiset, yhteensä kymmenentuhatta miestä. 
Adoni-Besek pakeni, mutta Juudan miehet ajoivat häntä takaa, ottivat hänet kiinni ja hakkasivat häneltä irti peukalot ja isotvarpaat. 
Juudan miehet kävivät hyökkäykseen Jerusalemia vastaan. He valtasivat sen, surmasivat asukkaat ja sytyttivät kaupungin tuleen. 
Sitten he ryhtyivät sotimaan niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat vuoristossa ja Negevissä sekä läntisillä kukkuloilla. 
Juudan miehet hyökkäsivät Hebronissa, entisessä Kirjat-Arbassa, asuvia kanaanilaisia vastaan ja löivät Sesain, Ahimanin ja Talmain sukukunnat. 
Sieltä he lähtivät kohti Debirin kaupunkia, jota ennen sanottiin Kirjat- Seferiksi. 
Otniel, Kalebin nuoremman veljen Kenasin poika, valtasi kaupungin, ja Kaleb antoi tyttärensä Aksan hänelle vaimoksi. 
Keniläiset, Mooseksen apen jälkeläiset, olivat lähteneet Juudan heimon kanssa Palmukaupungista Juudan autiomaahan, joka on Aradista etelään, ja asettuneet asumaan siellä ennestään olleen kansan keskuuteen. 
Juudan miehet lähtivät yhdessä Simeonin miesten kanssa Sefatissa asuvia kanaanilaisia vastaan ja voittivat heidät. Sitten he julistivat kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosivat sen. Näin kaupunki sai nimen Horma. 
Juudan joukot valloittivat Gazan, Askelonin ja Ekronin sekä niiden hallitsemat alueet. 
Herra oli Juudan heimon kanssa, ja Juudan heimo otti haltuunsa vuoriston mutta ei pystynyt kukistamaan tasangon asukkaita, joilla oli raudoitettuja sotavaunuja. 
Kalebille annettiin Hebron, kuten Mooses oli määrännyt, ja Kaleb hävitti siellä asuneet kolme anakilaista sukua. 
Benjaminin heimo ei pystynyt karkottamaan jebusilaisia Jerusalemista. Heitä asuu yhä Jerusalemissa benjaminilaisten keskellä. 
Joosefin heimot, Manasse ja Efraim, lähtivät marssimaan kohti Beteliä 
ja lähettivät sinne vakoojia. Betelin nimi oli muinoin Lus. 
Miehen näytettyä heille pääsytien Manassen ja Efraimin sotilaat valtasivat kaupungin. He surmasivat kaikki sen asukkaat, mutta tiennäyttäjän ja hänen perheensä he päästivät menemään. 
Mies muutti heettiläisten maahan ja rakensi sinne kaupungin, jolle hän antoi nimen Lus. Tämä nimi kaupungilla on vielä nykyäänkin. 
Manassen heimo ei saanut haltuunsa Bet-Seania, Taanakia, Doria, Jibleamia eikä Megiddoa, ei myöskään niiden ympäristökyliä, vaan kanaanilaisia jäi edelleen asumaan tähän osaan maata. 
Kun israelilaiset voimistuivat, he pakottivat kanaanilaiset verotyöhön mutta eivät hävittäneet heitä. 
Efraimin heimo ei pystynyt valloittamaan Geseriä. Näin kanaanilaisia jäi asumaan sinne efraimilaisten keskelle. 
Sebulonin heimo ei pystynyt valloittamaan Kitronin eikä Nahalolin kaupunkeja. Näin kanaanilaisia jäi asumaan kaupunkeihinsa sebulonilaisten keskelle, mutta he joutuivat tekemään verotyötä. 
Asserin heimo ei pystynyt valloittamaan Akkoa eikä Sidonia. Se ei myöskään saanut haltuunsa Mahalebia, Aksibia, Helbaa, Afekia eikä Rehobia. 
Asserilaiset jäivät asumaan kanaanilaisten keskuuteen, koska eivät onnistuneet hävittämään heitä. 
Naftalilaiset eivät pystyneet valloittamaan Bet- Semesiä eivätkä Bet-Anatia, vaan jäivät asumaan kanaanilaisten keskuuteen. Bet-Semesin ja Bet-Anatin asukkaat joutuivat kuitenkin tekemään verotyötä. 
Amorilaiset ahdistivat Danin heimon vuoristoon eivätkä päästäneet sitä tunkeutumaan tasangolle. 
Amorilaiset jäivät edelleenkin asumaan Heresin vuorille Aijaloniin ja Saalbimiin. Myöhemmin Efraimin ja Manassen heimot kukistivat heidät ja alistivat heidät verotyöhön. 
Amorilaisten raja kulki Skorpionisolasta Selaan ja sieltä eteenpäin. 

Now after the death of Joshua, the children of Israel made request to the Lord, saying, Who is to go up first to make war for us against the Canaanites? 
And the Lord said, Judah is to go up: see, I have given the land into his hands. 
Then Judah said to Simeon his brother, Come up with me into my heritage, so that we may make war against the Canaanites; and I will then go with you into your heritage. So Simeon went with him. 
And Judah went up; and the Lord gave the Canaanites and the Perizzites into their hands; and they overcame ten thousand of them in Bezek. 
And they came across Adoni-zedek, and made war on him; and they overcame the Canaanites and the Perizzites. 
But Adoni-zedek went in flight; and they went after him and overtook him, and had his thumbs and his great toes cut off. 
And Adoni-zedek said, Seventy kings, whose thumbs and great toes had been cut off, got broken meat under my table: as I have done, so has God done to me in full. And they took him to Jerusalem, and he came to his end there. 
Then the children of Judah made an attack on Jerusalem, and took it, burning down the town after they had put its people to the sword without mercy. 
After that the children of Judah went down to make war on the Canaanites living in the hill-country and in the south and in the lowlands. 
And Caleb went against the Canaanites of Hebron: (now in earlier times Hebron was named Kiriath-arba:) and he put Sheshai and Ahiman and Talmai to the sword. 
And from there he went up against the people of Debir. (Now the name of Debir in earlier times was Kiriath-sepher.) 
And Caleb said, I will give Achsah, my daughter, as wife to the man who overcomes Kiriath-sepher and takes it. 
And Othniel, the son of Kenaz, Caleb's younger brother, took it; so he gave him his daughter Achsah for his wife. 
Now when she came to him, he put into her mind the idea of requesting a field from her father: and she got down from her ass; and Caleb said to her, What is it? 
And she said to him, Give me a blessing; because you have put me in a dry south-land, now give me springs of water. So Caleb gave her the higher spring and the lower spring. 
Now Hobab the Kenite, Moses' father-in-law, had come up out of the town of palm-trees, with the children of Judah, into the waste land of Arad; and he went and was living among the Amalekites; 
And Judah went with Simeon, his brother, and overcame the Canaanites living in Zephath, and put it under the curse; and he gave the town the name of Hormah. 
Then Judah took Gaza and its limit, and Ashkelon and its limit, and Ekron and its limit. 
And the Lord was with Judah; and he took the hill-country for his heritage; but he was unable to make the people of the valley go out, for they had war-carriages of iron. 
And they gave Hebron to Caleb, as Moses had said; and he took the land of the three sons of Anak, driving them out from there. 
And the children of Judah did not make the Jebusites who were living in Jerusalem go out; the Jebusites are still living with the children of Benjamin in Jerusalem. 
And the family of Joseph went up against Beth-el, and the Lord was with them. 
So they sent men to make a search round Beth-el. (Now the name of the town in earlier times was Luz.) 
And the watchers saw a man coming out of the town, and said to him, If you will make clear to us the way into the town, we will be kind to you. 
So he made clear to them the way into the town, and they put it to the sword; but they let the man and all his family get away safe. 
And he went into the land of the Hittites, building a town there and naming it Luz: which is its name to this day. 
And Manasseh did not take away the land of the people of Beth-shean and its daughter-towns, or of Taanach and its daughter-towns, or of the people of Dor and its daughter-towns, or of the people of Ibleam and its daughter-towns, or of the people of Megiddo and its daughter-towns, driving them out; but the Canaanites would go on living in that land. 
And whenever Israel became strong, they put the Canaanites to forced work, without driving them out completely. 
And Ephraim did not make the Canaanites who were living in Gezer go out; but the Canaanites went on living in Gezer among them. 
Zebulun did not make the people of Kitron or the people of Nahalol go out; but the Canaanites went on living among them and were put to forced work. 
And Asher did not take the land of the people of Acco, or Zidon, or Ahlab, or Achzib, or Helbah, or Aphik, or Rehob, driving them out; 
But the Asherites went on living among the Canaanites, the people of the land, without driving them out. 
Naphtali did not take the land of the people of Beth-shemesh or of Beth-anath, driving them out; but he was living among the Canaanites in the land; however, the people of Beth-shemesh and Beth-anath were put to forced work. 
And the children of Dan were forced into the hill-country by the Amorites, who would not let them come down into the valley; 
For the Amorites would go on living in Mount Heres, in Aijalon, and in Shaalbim; but the children of Joseph became stronger than they, and put them to forced work. 
And the limit of the Edomites went from the slope of Akrabbim from Sela and up. 

Juízes 2

(H1:4-5)Juudan joukot lähtivät sotaan. Besekissä ne kohtasivat Adoni-Besekin ja kävivät taisteluun häntä vastaan. 
(H1:4-5)Herra antoi Juudan kukistaa Adoni-Besekin joukot ja lyödä kanaanilaiset ja perissiläiset, yhteensä kymmenentuhatta miestä. 
Adoni-Besek pakeni, mutta Juudan miehet ajoivat häntä takaa, ottivat hänet kiinni ja hakkasivat häneltä irti peukalot ja isotvarpaat. 
Juudan miehet kävivät hyökkäykseen Jerusalemia vastaan. He valtasivat sen, surmasivat asukkaat ja sytyttivät kaupungin tuleen. 
Sitten he ryhtyivät sotimaan niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat vuoristossa ja Negevissä sekä läntisillä kukkuloilla. 
Juudan miehet hyökkäsivät Hebronissa, entisessä Kirjat-Arbassa, asuvia kanaanilaisia vastaan ja löivät Sesain, Ahimanin ja Talmain sukukunnat. 
Sieltä he lähtivät kohti Debirin kaupunkia, jota ennen sanottiin Kirjat- Seferiksi. 
Otniel, Kalebin nuoremman veljen Kenasin poika, valtasi kaupungin, ja Kaleb antoi tyttärensä Aksan hänelle vaimoksi. 
Keniläiset, Mooseksen apen jälkeläiset, olivat lähteneet Juudan heimon kanssa Palmukaupungista Juudan autiomaahan, joka on Aradista etelään, ja asettuneet asumaan siellä ennestään olleen kansan keskuuteen. 
Juudan miehet lähtivät yhdessä Simeonin miesten kanssa Sefatissa asuvia kanaanilaisia vastaan ja voittivat heidät. Sitten he julistivat kaupungin Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosivat sen. Näin kaupunki sai nimen Horma. 
Juudan joukot valloittivat Gazan, Askelonin ja Ekronin sekä niiden hallitsemat alueet. 
Herra oli Juudan heimon kanssa, ja Juudan heimo otti haltuunsa vuoriston mutta ei pystynyt kukistamaan tasangon asukkaita, joilla oli raudoitettuja sotavaunuja. 
Kalebille annettiin Hebron, kuten Mooses oli määrännyt, ja Kaleb hävitti siellä asuneet kolme anakilaista sukua. 
Benjaminin heimo ei pystynyt karkottamaan jebusilaisia Jerusalemista. Heitä asuu yhä Jerusalemissa benjaminilaisten keskellä. 
Joosefin heimot, Manasse ja Efraim, lähtivät marssimaan kohti Beteliä 
ja lähettivät sinne vakoojia. Betelin nimi oli muinoin Lus. 
Miehen näytettyä heille pääsytien Manassen ja Efraimin sotilaat valtasivat kaupungin. He surmasivat kaikki sen asukkaat, mutta tiennäyttäjän ja hänen perheensä he päästivät menemään. 
Mies muutti heettiläisten maahan ja rakensi sinne kaupungin, jolle hän antoi nimen Lus. Tämä nimi kaupungilla on vielä nykyäänkin. 
Manassen heimo ei saanut haltuunsa Bet-Seania, Taanakia, Doria, Jibleamia eikä Megiddoa, ei myöskään niiden ympäristökyliä, vaan kanaanilaisia jäi edelleen asumaan tähän osaan maata. 
Kun israelilaiset voimistuivat, he pakottivat kanaanilaiset verotyöhön mutta eivät hävittäneet heitä. 
Efraimin heimo ei pystynyt valloittamaan Geseriä. Näin kanaanilaisia jäi asumaan sinne efraimilaisten keskelle. 
Sebulonin heimo ei pystynyt valloittamaan Kitronin eikä Nahalolin kaupunkeja. Näin kanaanilaisia jäi asumaan kaupunkeihinsa sebulonilaisten keskelle, mutta he joutuivat tekemään verotyötä. 
Asserin heimo ei pystynyt valloittamaan Akkoa eikä Sidonia. Se ei myöskään saanut haltuunsa Mahalebia, Aksibia, Helbaa, Afekia eikä Rehobia. 
Asserilaiset jäivät asumaan kanaanilaisten keskuuteen, koska eivät onnistuneet hävittämään heitä. 
Naftalilaiset eivät pystyneet valloittamaan Bet- Semesiä eivätkä Bet-Anatia, vaan jäivät asumaan kanaanilaisten keskuuteen. Bet-Semesin ja Bet-Anatin asukkaat joutuivat kuitenkin tekemään verotyötä. 
Amorilaiset ahdistivat Danin heimon vuoristoon eivätkä päästäneet sitä tunkeutumaan tasangolle. 
Amorilaiset jäivät edelleenkin asumaan Heresin vuorille Aijaloniin ja Saalbimiin. Myöhemmin Efraimin ja Manassen heimot kukistivat heidät ja alistivat heidät verotyöhön. 
Amorilaisten raja kulki Skorpionisolasta Selaan ja sieltä eteenpäin. 

Now after the death of Joshua, the children of Israel made request to the Lord, saying, Who is to go up first to make war for us against the Canaanites? 
And the Lord said, Judah is to go up: see, I have given the land into his hands. 
Then Judah said to Simeon his brother, Come up with me into my heritage, so that we may make war against the Canaanites; and I will then go with you into your heritage. So Simeon went with him. 
And Judah went up; and the Lord gave the Canaanites and the Perizzites into their hands; and they overcame ten thousand of them in Bezek. 
And they came across Adoni-zedek, and made war on him; and they overcame the Canaanites and the Perizzites. 
But Adoni-zedek went in flight; and they went after him and overtook him, and had his thumbs and his great toes cut off. 
And Adoni-zedek said, Seventy kings, whose thumbs and great toes had been cut off, got broken meat under my table: as I have done, so has God done to me in full. And they took him to Jerusalem, and he came to his end there. 
Then the children of Judah made an attack on Jerusalem, and took it, burning down the town after they had put its people to the sword without mercy. 
After that the children of Judah went down to make war on the Canaanites living in the hill-country and in the south and in the lowlands. 
And Caleb went against the Canaanites of Hebron: (now in earlier times Hebron was named Kiriath-arba:) and he put Sheshai and Ahiman and Talmai to the sword. 
And from there he went up against the people of Debir. (Now the name of Debir in earlier times was Kiriath-sepher.) 
And Caleb said, I will give Achsah, my daughter, as wife to the man who overcomes Kiriath-sepher and takes it. 
And Othniel, the son of Kenaz, Caleb's younger brother, took it; so he gave him his daughter Achsah for his wife. 
Now when she came to him, he put into her mind the idea of requesting a field from her father: and she got down from her ass; and Caleb said to her, What is it? 
And she said to him, Give me a blessing; because you have put me in a dry south-land, now give me springs of water. So Caleb gave her the higher spring and the lower spring. 
Now Hobab the Kenite, Moses' father-in-law, had come up out of the town of palm-trees, with the children of Judah, into the waste land of Arad; and he went and was living among the Amalekites; 
And Judah went with Simeon, his brother, and overcame the Canaanites living in Zephath, and put it under the curse; and he gave the town the name of Hormah. 
Then Judah took Gaza and its limit, and Ashkelon and its limit, and Ekron and its limit. 
And the Lord was with Judah; and he took the hill-country for his heritage; but he was unable to make the people of the valley go out, for they had war-carriages of iron. 
And they gave Hebron to Caleb, as Moses had said; and he took the land of the three sons of Anak, driving them out from there. 
And the children of Judah did not make the Jebusites who were living in Jerusalem go out; the Jebusites are still living with the children of Benjamin in Jerusalem. 
And the family of Joseph went up against Beth-el, and the Lord was with them. 
So they sent men to make a search round Beth-el. (Now the name of the town in earlier times was Luz.) 
And the watchers saw a man coming out of the town, and said to him, If you will make clear to us the way into the town, we will be kind to you. 
So he made clear to them the way into the town, and they put it to the sword; but they let the man and all his family get away safe. 
And he went into the land of the Hittites, building a town there and naming it Luz: which is its name to this day. 
And Manasseh did not take away the land of the people of Beth-shean and its daughter-towns, or of Taanach and its daughter-towns, or of the people of Dor and its daughter-towns, or of the people of Ibleam and its daughter-towns, or of the people of Megiddo and its daughter-towns, driving them out; but the Canaanites would go on living in that land. 
And whenever Israel became strong, they put the Canaanites to forced work, without driving them out completely. 
And Ephraim did not make the Canaanites who were living in Gezer go out; but the Canaanites went on living in Gezer among them. 
Zebulun did not make the people of Kitron or the people of Nahalol go out; but the Canaanites went on living among them and were put to forced work. 
And Asher did not take the land of the people of Acco, or Zidon, or Ahlab, or Achzib, or Helbah, or Aphik, or Rehob, driving them out; 
But the Asherites went on living among the Canaanites, the people of the land, without driving them out. 
Naphtali did not take the land of the people of Beth-shemesh or of Beth-anath, driving them out; but he was living among the Canaanites in the land; however, the people of Beth-shemesh and Beth-anath were put to forced work. 
And the children of Dan were forced into the hill-country by the Amorites, who would not let them come down into the valley; 
For the Amorites would go on living in Mount Heres, in Aijalon, and in Shaalbim; but the children of Joseph became stronger than they, and put them to forced work. 
And the limit of the Edomites went from the slope of Akrabbim from Sela and up. 

Juízes 2