1 Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Jumala, sinä jota ylistän, älä enää vaikene!
2 Minun vainoojani ovat avanneet suunsa, nuo jumalattomat ja petturit! He puhuvat minulle valheita.
3 Joka puolelta he sinkoavat ilkeitä sanoja ja hyökkäävät syyttä minua vastaan.
4 He palkitsevat ystävyyteni syytöksin. En ole tehnyt mitään pahaa!
5 He maksavat hyvän pahalla, ystävyyteni vihalla.
6 Pane ankara syyttäjä vastustajani kimppuun, pane armoton mies todistamaan häntä vastaan!
7 Kun hänen asiansa on oikeudessa, hänet tuomittakoon syylliseksi, hänen rukouksensakin katsottakoon pahaksi teoksi.
8 Vähiin jääkööt hänen elämänsä päivät, toinen ottakoon hänen työnsä ja toimensa.
9 Jääkööt hänen lapsensa orvoiksi, jääköön hänen vaimonsa leskeksi.
10 Joutukoot hänen lapsensa kerjuulle, mieron tielle kotinsa raunioilta.
11 Riistäköön koronkiskuri hänen omaisuutensa, ryöstäkööt vieraat hänen työnsä hedelmät.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle armoa, älköön kukaan säälikö hänen orpoja lapsiaan.
13 Sammukoon hänen sukunsa, jo toisessa polvessa kadotkoon hänen nimensä.
14 Hänen isiensä synnit pysykööt Herran muistissa, hänen äitinsä rikkomukset älkööt unohtuko,
15 pysykööt ne aina Herran edessä. Hävittäköön Herra heidän muistonsa maan päältä!
16 Tuo mies ei ajatellutkaan tehdä hyvää. Hän vainosi köyhää ja avutonta, ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan.
17 Hän syyti kirouksia - saakoon itse ne päälleen! Ketään hän ei siunannut - jääköön itse siunauksetta!
18 Kietokoon kirous hänet kuin vaate, menköön se hänen sisäänsä kuin vesi, hänen luihinsa kuin liukas öljy.
19 Olkoon se viittana hänen yllään, vyönä hänen lanteillaan.
20 Näin tehköön Herra niille, jotka minua syyttävät, niille, jotka puhuvat minusta pahaa.
21 Herra, minun Herrani, tule avukseni nimesi kunnian tähden! Sinä olet hyvä ja uskollinen, pelasta minut!
22 Minä olen köyhä ja avuton, sydämeni on haavoilla.
23 Minä katoan kuin väistyvä varjo, minut huitaistaan pois kuin heinäsirkka.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, olen pelkkää luuta ja nahkaa.
25 Vainoojani pilkkaavat minua, nyökyttelevät päätään, kun minut näkevät.
26 Auta minua, Herra, Jumalani! Sinä, joka olet uskollinen, pelasta minut!
27 Tulkoot he tuntemaan sinun kätesi voiman, saakoot tietää, että sinä, Herra, autat.
28 Kirotkoot vain -- sinä siunaat. Nouskoot minua vastaan -- heidän käy huonosti, mutta palvelijasi saa iloita.
29 Olkoon pilkka syyttäjieni vaatteena, häpeä heidän viittanaan.
30 Suureen ääneen minä kiitän Herraa, kansan keskellä minä häntä ylistän.
31 Hän seisoo sorretun vierellä ja pelastaa hänet niiden käsistä, jotka tahtovat hänet tuomita.
1 To the chief music-maker. Of David. A Psalm. God of my praise, let my prayer be answered;
2 For the mouth of the sinner is open against me in deceit: his tongue has said false things against me.
3 Words of hate are round about me; they have made war against me without cause.
4 For my love they give me back hate; but I have given myself to prayer.
5 They have put on me evil for good; hate in exchange for my love.
6 Put an evil man over him; and let one be placed at his right hand to say evil of him.
7 When he is judged, let the decision go against him; and may his prayer become sin.
8 Let his life be short; let another take his position of authority.
9 Let his children have no father, and his wife be made a widow.
10 Let his children be wanderers, looking to others for their food; let them be sent away from the company of their friends.
11 Let his creditor take all his goods; and let others have the profit of his work.
12 Let no man have pity on him, or give help to his children when he is dead.
13 Let his seed be cut off; in the coming generation let their name go out of memory.
14 Let the Lord keep in mind the wrongdoing of his fathers; and may the sin of his mother have no forgiveness.
15 Let them be ever before the eyes of the Lord, so that the memory of them may be cut off from the earth.
16 Because he had no mercy, but was cruel to the low and the poor, designing the death of the broken-hearted.
17 As he took pleasure in cursing, so let it come on him; and as he had no delight in blessing, let it be far from him.
18 He put on cursing like a robe, and it has come into his body like water, and into his bones like oil.
19 Let it be to him as a robe which he puts on, let it be like a band which is round him at all times.
20 Let this be the reward given to my haters from the Lord, and to those who say evil of my soul.
21 But, O Lord God, give me your help, because of your name; take me out of danger, because your mercy is good.
22 For I am poor and in need, and my heart is wounded in me.
23 I am gone like the shade when it is stretched out: I am forced out of my place like a locust.
24 My knees are feeble for need of food; there is no fat on my bones.
25 As for me, they make sport of me; shaking their heads when they see me.
26 Give me help, O Lord my God; in your mercy be my saviour;
27 So that they may see that it is the work of your hand; that you, Lord, have done it.
28 They may give curses but you give blessing; when they come up against me, put them to shame; but let your servant be glad.
29 Let my haters be clothed with shame, covering themselves with shame as with a robe.
30 I will give the Lord great praise with my mouth; yes, I will give praise to him among all the people.
31 For he is ever at the right hand of the poor, to take him out of the hands of those who go after his soul.