1 Daavidin psalmi. Daavid lauloi sen lähdettyään Abimelekin luota. Abimelek oli lähettänyt Daavidin pois, kun tämä oli tekeytynyt mielipuoleksi. (H34:2)Minä tahdon aina ylistää Herraa, lakkaamatta laulaa hänelle kiitosta!

2 (H34:3)Herran hyvyyden tähden minä ylistän itseäni onnelliseksi. Maan hiljaiset kuulevat sen ja iloitsevat.

3 (H34:4)Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!

4 (H34:5)Minä käännyin Herran puoleen, ja hän vastasi minulle. Hän vapautti minut kaikesta pelosta.

5 (H34:6)Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät punastu häpeästä.

6 (H34:7)Minä olin avuton ja huusin apua. Herra kuuli minua ja pelasti minut kaikesta hädästä.

7 (H34:8)Herran enkeli on asettunut vartioon. Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa, ja pelastaa heidät.

8 (H34:9)Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen.

9 (H34:10)Pelätkää Herraa, te hänen pyhänsä! Mitään ei puutu niiltä, jotka häntä pelkäävät.

10 (H34:11)Nuoret leijonatkin uupuvat ja näkevät nälkää, mutta sillä, joka turvaa Herraan, on kaikkea kyllin.

11 (H34:12)Tulkaa, lapset, ja kuulkaa minua! Minä opetan teille, mitä on Herran pelko.

12 (H34:13)Jos odotat elämältä hyvää ja toivot pitkää ikää,

13 (H34:14)niin varo kieltäsi, älä päästä huulillesi petoksen sanaa.

14 (H34:15)Karta pahaa ja tee hyvää, pyri sopuun, rakenna rauhaa!

15 (H34:16)Herran silmät katsovat vanhurskaita, hänen korvansa kuulevat heidän avunhuutonsa.

16 (H34:17)Herra kääntyy pahantekijöitä vastaan, heidän muistonsakin hän hävittää maan päältä.

17 (H34:18)Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee ja pelastaa heidät kaikesta hädästä.

18 (H34:19)Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

19 (H34:20)Monet vaivat kohtaavat vanhurskasta, mutta kaikista niistä Herra hänet vapauttaa.

20 (H34:21)Herra varjelee häntä, ei yksikään hänen luunsa murru.

21 (H34:22)Jumalattoman tuhoaa hänen oma pahuutensa, tuomion saavat vanhurskaan vihamiehet.

22 (H34:23)Niitä, jotka turvaavat Herraan, ei kohtaa tuomio. Hän lunastaa heidät vapaiksi.

1 Av David, da han tedde sig som vanvittig for Abimelek, og denne jog ham fra sig, og han gikk bort.

2 Jeg vil love Herren til enhver tid, hans pris skal alltid være i min munn.

3 Min sjel skal rose sig av Herren; de saktmodige skal høre det og glede sig.

4 Pris Herrens storhet med mig, og la oss sammen ophøie hans navn!

5 Jeg søkte Herren, og han svarte mig, og han fridde mig fra alt det som forferdet mig.

6 De så op til ham og strålte av glede, og deres åsyn rødmet aldri av skam.

7 Denne elendige ropte, og Herren hørte, og han frelste ham av alle hans trengsler.

8 Herrens engel leirer sig rundt omkring dem som frykter ham, og han utfrir dem.

9 Smak og se at Herren er god! Salig er den mann som tar sin tilflukt til ham.

10 Frykt Herren, I hans hellige! For intet fattes dem som frykter ham.

11 De unge løver lider nød og hungrer, men dem som søker Herren, fattes ikke noget godt.

12 Kom, barn, hør mig! Jeg vil lære eder Herrens frykt.

13 Hvem er den mann som har lyst til liv, som ønsker sig dager til å se lykke?

14 Hold din tunge fra ondt og dine leber fra å tale svik!

15 Vik fra ondt og gjør godt, søk fred og jag efter den!

16 Herrens øine er vendt til de rettferdige, og hans ører til deres rop.

17 Herrens åsyn er imot dem som gjør ondt, for å utrydde deres ihukommelse av jorden.

18 Hine roper, og Herren hører, og av alle deres trengsler utfrir han dem.

19 Herren er nær hos dem som har et sønderbrutt hjerte, og han frelser dem som har en sønderknust ånd.

20 Mange er den rettferdiges ulykker, men Herren utfrir ham av dem alle.

21 Han tar vare på alle hans ben, ikke ett av dem blir sønderbrutt.

22 Ulykke dreper den ugudelige, og de som hater den rettferdige, dømmes skyldige.

23 Herren forløser sine tjeneres sjel, og ingen av dem som tar sin tilflukt til ham, dømmes skyldig.