1 Asarja, Amasjan poika, tuli Juudan kuninkaaksi Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä hallitusvuotena.

2 Hän oli kuninkaaksi tullessaan kuusitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Jekolja.

3 Asarja teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Amasja oli tehnyt.

4 Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla.

5 Herra löi kuningasta spitaalilla, niin että hänen oli kuolinpäiväänsä saakka asuttava erillisessä talossa. Hänen poikansa Jotam, joka oli hovin päällikkö, hoiti maan hallintoa.

6 Kaikki muu, mitä Asarjasta on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

7 Asarja meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jotam.

8 Juudan kuninkaan Asarjan kolmantenakymmenentenäkahdeksantena hallitusvuotena Israelin kuninkaaksi tuli Sakarja, Jerobeamin poika. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kuuden kuukauden ajan.

9 Sakarja teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, niin kuin hänen isänsäkin olivat tehneet. Hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

10 Sallum, Jabesin poika, teki salaliiton kuningasta vastaan. Hän löi Jibleamissa Sakarjan hengiltä ja nousi kuninkaaksi hänen sijaansa.

11 Kaikki muu, mitä Sakarjasta on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

13 Sallum, Jabesin poika, tuli kuninkaaksi Juudan kuninkaan Ussian kolmantenakymmenentenäyhdeksäntenä hallitusvuotena. Hän hallitsi Samariassa kuukauden ajan.

14 Menahem, Gadin poika, lähti tuolloin Tirsasta ja hyökkäsi Samarian kaupunkiin. Hän löi siellä hengiltä Sallumin, Jabesin pojan, ja nousi kuninkaaksi hänen sijaansa.

15 Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Sallumista ja salaliitosta, jonka hän teki, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

16 Menahem, joka oli lähtenyt Tirsasta, valloitti noihin aikoihin myös Tifsahin ja sen ympäristön. Kun kaupunki ei avannut porttejaan, hän valtasi sen, ja kaikilta raskaana olevilta naisilta hän viilsi vatsan auki.

17 Menahem, Gadin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asarjan kolmantenakymmenentenäyhdeksäntenä hallitusvuotena. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kymmenen vuoden ajan.

18 Menahem teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Koko elinaikanaan hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

19 Kun Assyrian kuningas Pul hyökkäsi maahan, Menahem antoi hänelle tuhat talenttia hopeaa, jotta saisi hänen avullaan kuninkuutensa vahvistetuksi.

20 Saadakseen Assyrian kuninkaalle menevän summan kokoon Menahem määräsi jokaisen varakkaan israelilaisen maksamaan viisikymmentä hopeasekeliä. Assyrian kuningas lähti takaisin eikä viipynyt maassa kauempaa.

21 Kaikki muu, mitä Menahemista on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

22 Menahem meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Pekahja.

23 Pekahja, Menahemin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asarjan viidentenäkymmenentenä hallitusvuotena. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kahden vuoden ajan.

24 Pekahja teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

25 Hänen lähin miehensä Pekah, Remaljan poika, teki salaliiton häntä vastaan ja löi hänet hengiltä Samarian kuninkaanpalatsin sisälinnassa. Pekahilla oli mukanaan viisikymmentä Gileadin miestä, ja hän surmasi samalla myös Argobin ja Arjen. Pekahjan surmattuaan Pekah nousi hänen sijaansa kuninkaaksi.

26 Kaikki muu, mitä Pekahjasta on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

27 Pekah, Remaljan poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asarjan viidentenäkymmenentenäkahdentena hallitusvuotena. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kaksikymmentä vuotta.

28 Pekah teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

29 Israelin kuninkaan Pekahin hallituskaudella Assyrian kuningas Tiglatpileser hyökkäsi maahan. Hän valtasi Ijjonin, Abel-Bet-Maakan, Janoahin, Kedesin, Hasorin, Gileadin ja Galilean, koko Naftalin heimon maan, ja siirsi alueen asukkaat Assyriaan.

30 Hoosea, Elan poika, teki salaliiton Pekahia, Remaljan poikaa vastaan. Hän löi Pekahin hengiltä ja nousi hänen sijaansa kuninkaaksi Jotamin, Ussian pojan, kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena.

31 Kaikki muu, mitä Pekahista on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

32 Jotam, Ussian poika, tuli Juudan kuninkaaksi Israelin kuninkaan Pekahin, Remaljan pojan, toisena hallitusvuotena.

33 Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hänen äitinsä oli Jerusa, Sadokin tytär.

34 Jotam teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Ussia oli tehnyt.

35 Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla. Jotam rakensi Herran temppelin Yläportin.

36 Kaikki muu, mitä hän teki, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

37 Noihin aikoihin Herra lähetti ensimmäisiä kertoja Juudaa vastaan Syyrian kuninkaan Resinin ja Pekahin, Remaljan pojan.

38 Jotam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahas.

1 L’anno ventisettesimo di Geroboamo, re d’Israele, cominciò a regnare Azaria, figliuolo di Amatsia, re di Giuda.

2 Avea sedici anni quando cominciò a regnare, e regnò cinquantadue anni a Gerusalemme. Sua madre si chiamava Jecolia, ed era di Gerusalemme.

3 Egli fece ciò ch’è giusto agli occhi dell’Eterno, interamente come avea fatto Amatsia suo padre.

4 Nondimeno, gli alti luoghi non furon soppressi; il popolo continuava ad offrire sacrifizi e profumi sugli alti luoghi.

5 E l’Eterno colpì il re, che fu lebbroso fino al giorno della sua morte e visse nell’infermeria; e Jotham, figliuolo del re, era a capo della casa reale e rendea giustizia al popolo del paese.

6 Il rimanente delle azioni di Azaria, e tutto quello che fece, trovasi scritto nel libro delle Cronache dei re di Giuda.

7 Azaria si addormentò coi suoi padri, e coi suoi padri lo seppellirono nella città di Davide; e Jotham, suo figliuolo, regnò in luogo suo.

8 Il trentottesimo anno di Azaria, re di Giuda, Zaccaria, figliuolo di Geroboamo, cominciò a regnare sopra Israele a Samaria; e regnò sei mesi.

9 Egli fece ciò ch’è male agli occhi dell’Eterno, come avean fatto i suoi padri; non si ritrasse dai peccati coi quali Geroboamo, figliuolo di Nebat, avea fatto peccare Israele.

10 E Shallum, figliuolo di Jabesh, congiurò contro di lui; lo colpì in presenza del popolo, l’uccise, e regnò in sua vece.

11 Il rimanente delle azioni di Zaccaria trovasi scritto nel libro delle Cronache dei re d’Israele.

12 Così si avverò la parola che l’Eterno avea detta a Jehu: "I tuoi figliuoli sederanno sul trono d’Israele fino alla quarta generazione". E così avvenne.

13 Shallum, figliuolo di Jabesh, cominciò a regnare l’anno trentanovesimo di Uzzia re di Giuda, e regnò un mese a Samaria.

14 E Menahem, figliuolo di Gadi, salì da Tirtsa e venne a Samaria; colpì in Samaria Shallum, figliuolo di abesh, l’uccise, e regnò in luogo suo.

15 Il rimanente delle azioni di Shallum, e la congiura ch’egli ordì, sono cose scritte nel libro delle ronache dei re d’Israele.

16 Allora Menahem, partito da Tirtsa, colpì Tifsah, tutto quello che ci si trovava, e il suo territorio; la colpì, perch’essa non gli aveva aperte le sue porte; e tutte le donne che ci si trovavano incinte, le fece sventrare.

17 L’anno trentanovesimo del regno di Azaria, re di Giuda, Menahem, figliuolo di Gadi, cominciò a regnare sopra Israele; e regnò dieci anni a Samaria.

18 Egli fece ciò ch’è male agli occhi dell’Eterno; non si ritrasse dai peccati coi quali Geroboamo, figliuolo di Nebat, aveva fatto peccare Israele.

19 Ai suoi tempi Pul, re d’Assiria, fece invasione nel paese; e Menahem diede a Pul mille talenti d’argento affinché gli desse man forte per assicurare nelle sue mani il potere reale.

20 E Menahem fece pagare quel danaro ad Israele, a tutti quelli ch’erano molto ricchi, per darlo al re d’Assiria; li tassò a ragione di cinquanta sicli d’argento a testa. Così il re d’Assiria se ne tornò via, e non si fermò nel paese.

21 Il rimanente delle azioni di Menahem, e tutto quello che fece, si trova scritto nel libro delle Cronache dei re d’Israele.

22 Menahem s’addormentò coi suoi padri, e Pekachia, suo figliuolo, regnò in luogo suo.

23 Il cinquantesimo anno di Azaria, re di Giuda, Pekachia, figliuolo di Menahem, cominciò a regnare sopra Israele a Samaria, e regnò due anni.

24 Egli fece ciò ch’è male agli occhi dell’Eterno; non si ritrasse dai peccati coi quali Geroboamo, figliuolo di Nebat, avea fatto peccare Israele.

25 E Pekah, figliuolo di Remalia, suo capitano, congiurò contro di lui, e lo colpì a Samaria, e con lui Argob e Arech, nella torre del palazzo reale. Avea seco cinquanta uomini di Galaad; uccise Pekachia, e regnò in luogo suo.

26 Il rimanente delle azioni di Pekachia, tutto quello che fece, si trova scritto nel libro delle Cronache dei re d’Israele.

27 L’anno cinquantesimosecondo di Azaria, re di Giuda, Pekah, figliuolo di Remalia, cominciò a regnare sopra Israele a Samaria, e regnò venti anni.

28 Egli fece ciò ch’è male agli occhi dell’Eterno; non si ritrasse dai peccati coi quali Geroboamo, figliuolo di Nebat, avea fatto peccare Israele.

29 Al tempo di Pekah, re d’Israele, venne Tiglath-Pileser, re di Assiria, e prese Ijon, Abel-Beth-Maaca, Janoah, Kedesh, Hatsor, Galaad, la Galilea, tutto il paese di Neftali, e ne menò gli abitanti in cattività in Assiria.

30 Hosea, figliuolo di Ela, ordì una congiura contro Pekah, figliuolo di Remalia; lo colpì, l’uccise, e regnò in luogo suo, l’anno ventesimo del regno di Jotham, figliuolo di Uzzia.

31 Il rimanente delle azioni di Pekah, tutto quello che fece, si trova scritto nel libro delle Cronache dei re d’Israele.

32 L’anno secondo del regno di Pekah, figliuolo di Remalia, re d’Israele, cominciò a regnare Jotham, figliuolo di Uzzia, re di Giuda.

33 Aveva venticinque anni quando cominciò a regnare, e regnò sedici anni a Gerusalemme. Sua madre si hiamava Jerusha, figliuola di Tsadok.

34 Egli fece ciò ch’è giusto agli occhi dell’Eterno, interamente come avea fatto Uzzia suo padre.

35 Nondimeno, gli alti luoghi non furono soppressi; il popolo continuava ad offrir sacrifizi e profumi sugli alti luoghi. Jotham costruì la porta superiore della casa dell’Eterno.

36 Il rimanente delle azioni di Jotham, tutto quello che fece, si trova scritto nel libro delle Cronache dei re di Giuda.

37 In quel tempo l’Eterno cominciò a mandare contro Giuda Retsin, re di Siria, e Pekah, figliuolo di emalia.

38 Jotham s’addormentò coi suoi padri, e coi suoi padri fu sepolto nella città di Davide, suo padre. Ed chaz, suo figliuolo, regnò in luogo suo.