1 Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä, sai profeetta Haggai tehtäväkseen ilmoittaa Herran sanan Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle. Herran sana kuului:

2 Näin sanoo Herra Sebaot: Tämä kansa väittää, ettei vielä ole tullut aika rakentaa Herran temppeliä.

3 Herran käskystä profeetta Haggai sanoi:

4 -- Onko teidän itsenne aika asua ylellisissä taloissa, kun minun huoneeni on raunioina?

5 Näin sanoo nyt Herra Sebaot: -- Katsokaa, miten teidän on käynyt:

6 Te kylvätte paljon mutta leikkaatte vähän. Te syötte, mutta jäätte nälkäisiksi, te juotte, mutta janonne ei sammu. Te puette vaatteet yllenne, mutta teidän ei tule lämmin. Ja palkkalaisen ansio hupenee,

7 kuin hänellä olisi reikä kukkarossa. Näin sanoo Herra Sebaot: -- Katsokaa, miten teidän on käynyt!

8 Nouskaa nyt vuorille ja kaatakaa puita. Rakentakaa temppeli, niin minä otan sen omakseni ja täytän sen kirkkaudellani, sanoo Herra.

9 -- Te odotatte paljon mutta saatte vähän. Te viette sadon kotiinne, mutta minä puhallan sen pois. Miksi? kysyy Herra Sebaot. -- Siksi, että kukin teistä ajattelee vain omaa taloaan, vaikka minun temppelini on raunioina.

10 Sen vuoksi taivas ei anna teille kastettaan eikä maa satoaan.

11 Minä olen kutsunut kuivuuden maan päälle, vuorille ja viljapelloille, viinitarhoihin ja oliivitarhoihin, kaikille viljelyksille. Niin ihmiset kuin eläimetkin nääntyvät, eikä kätten työ enää menesty.

12 Serubbabel, Sealtielin poika, ja ylipappi Joosua, Josadakin poika ja kaikki, jotka kansasta olivat jäljellä, kuulivat Herran, Jumalansa, kehotusta, niitä sanoja, jotka profeetta Haggai Herran lähettämänä puhui. Silloin Herran pelko valtasi kansan,

14 Herra antoi Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle, sekä kansalle alttiin mielen, niin että he kokoontuivat rakentamaan Herran Sebaotin, Jumalansa, temppeliä.

15 He aloittivat työt kuudennen kuukauden kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä.

1 Il secondo anno del re Dario, il sesto mese, il primo giorno del mese, la parola dell’Eterno fu rivolta, per mezzo del profeta Aggeo, a Zorobabele, figliuolo di Scealtiel, governatore di Giuda, e a Giosuè, figliuolo di Jehotsadak, sommo sacerdote, in questi termini:

2 "Così parla l’Eterno degli eserciti: Questo popolo dice: Il tempo non è giunto, il tempo in cui la casa dell’Eterno dev’essere riedificata".

3 Perciò la parola dell’Eterno fu rivolta loro per mezzo del profeta Aggeo, in questi termini:

4 "E’ egli il tempo per voi stessi d’abitare le vostre case ben rivestite di legno mentre questa casa giace in rovina?

5 Or dunque così parla l’Eterno degli eserciti: Ponete ben mente alle vostre vie!

6 Voi avete seminato molto, e avete raccolto poco; voi mangiate, ma non fino ad esser sazi; bevete, ma non fino a soddisfare la sete; vi vestite, ma non v’è chi si riscaldi; chi guadagna un salario mette il suo salario in una borsa forata.

7 Così parla l’Eterno degli eserciti: Ponete ben mente alle vostre vie!

8 Salite nella contrada montuosa, recate del legname, e costruite la casa; e io mi compiacerò d’essa, e sarò glorificato, dice l’Eterno.

9 Voi v’aspettate molto, ed ecco v’è poco; e quando l’avete portato in casa, io ci ho soffiato sopra. Perché? dice l’Eterno degli eserciti. A motivo della mia casa che giace in rovina, mentre ognun di voi si dà premura per la propria casa.

10 Perciò il cielo, sopra di voi, è rimasto chiuso, sì che non c’è stata rugiada, e la terra ha ritenuto il suo prodotto.

11 Ed io ho chiamato la siccità sul paese, sui monti, sul grano, sul vino, sull’olio, su tutto ciò che il suolo produce, sugli uomini, sul bestiame, e su tutto il lavoro delle mani".

12 E Zorobabele, figliuolo di Scealtiel, e Giosuè, figliuolo di Jehotsadak, il sommo sacerdote, e tutto il rimanente del popolo, diedero ascolto alla voce dell’Eterno, del loro Dio, e alle parole del profeta Aggeo, secondo il messaggio che l’Eterno, il loro Dio, gli aveva affidato; e il popolo temette l’Eterno.

13 E Aggeo, messaggero dell’Eterno, disse al popolo, in virtù della missione avuta dall’Eterno: "Io son con voi, dice l’Eterno".

14 E l’Eterno destò lo spirito di Zorobabele, figliuolo di Scealtiel, governatore di Giuda, e lo spirito di Giosuè, figliuolo di Jehotsadak, sommo sacerdote, e lo spirito di tutto il resto del popolo; ed essi vennero e misero mano all’opera nella casa dell’Eterno degli eserciti, il loro Dio,

15 il ventiquattresimo giorno del mese, il sesto mese, il secondo anno del re Dario.