1 Profeetta sanoi: -- Minä seison vartiopaikallani, asetun tähystämään saadakseni tietää, mitä Herra puhuu minulle, mitä hän vastaa valituksiini.

2 Herra vastasi minulle: -- Kirjoita näky niin selvästi tauluihin, että sen voi vaivatta lukea.

3 Näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki, se hetki tulee vääjäämättä. Jos se viipyy, odota, näky toteutuu varmasti ja ajallaan.

4 Kirjoita siis: Tuo kansa on perin juurin röyhkeä ja väärämielinen. Mutta vanhurskas saa elää, kun hän pysyy uskollisena.

5 Totisesti, rikkaus on petollista. Ahne ei saa kylläkseen, vaikka hän levittää kitansa ammolleen kuin tuonela ja on kyltymätön kuin kuolema, vaikka hän kahmii luokseen kaikki kansat ja haalii itselleen kansakunnat.

6 Kaikki kääntyvät häntä vastaan, ivaavat häntä ja laulavat pilkkalauluja: -- Voi sitä, joka kahmii toisen omaisuutta ja kerää kallisarvoisia pantteja! Kuinkahan kauan saat jatkaa?

7 Kohta ovat velkojat kimpussasi, ahdistajasi tulevat ja ottavat sinut saaliikseen.

8 Niin kuin sinä ryöstit monia kansoja, niin jäljelle jääneet ryöstävät kaiken sinulta sen veren tähden, jonka olet vuodattanut, ja väkivallan tähden, jota olet tehnyt maille, kaupungeille ja niiden asukkaille.

9 -- Voi sitä, joka kokoaa ja kiskoo väärää voittoa talonsa hyväksi ja tekee pesänsä korkealle pelastuakseen kaikesta onnettomuudesta!

10 Sinä teit suunnitelmia, jotka koituivat häpeäksi suvullesi. Suunnittelit tuhoa monille kansoille, mutta näin turmelit oman elämäsi.

11 Seinäkivi huutaa ja syyttää, ja kattohirsi yhtyy huutoon.

12 -- Voi sitä, joka rakentaa kaupunkinsa veritöin ja pystyttää linnoitukset vääryyden varaan!

13 Eikö tapahdu Herran Sebaotin tahto, kun kansojen työ joutuu tulen saaliiksi ja kansakuntien vaivannäkö raukeaa tyhjiin?

14 Maa on oleva täynnä Herran voiman tuntemusta, niin kuin meri on vettä tulvillaan.

15 -- Voi sitä, joka juottaa kansoille vihan viiniä ja päihdyttää ne katsellakseen niiden alastomuutta.

16 Sinä ympärileikkaamaton, et sinä saa kunniaa, häpeään sinä joudut. Juo siis sinäkin ja paljasta alastomuutesi. Jumalan vihan malja kiertyy kohdallesi, ja kunniasi peittyy häpeään.

17 Väkivalta, jota olet tehnyt Libanonille, koituu omaksi tuhoksesi, ja hävitys, joka kohtasi eläimiä, murskaa myös sinut. Sinä tuhoudut ihmisveren tähden, jonka olet vuodattanut, ja väkivallan tähden, jota olet tehnyt maille, kaupungeille ja niiden asukkaille.

18 Mitä auttaa jumalankuva? Senhän on veistäjä tehnyt. Mitä hyödyttää valettu patsas? Sen vastaukset ovat valhetta. Miten veistäjä voi luottaa veistokseensa, omatekoiseen jumalaan, joka ei puhu?

20 Herra on pyhässä temppelissään, hänen edessään vaietkoon koko maa!

1 Io starò alla mia vedetta, mi porrò sopra una torre, e starò attento a quello che l’Eterno mi dirà, e a quello che dovrò rispondere circa la rimostranza che ho fatto.

2 E l’Eterno mi rispose e disse: "Scrivi la visione, incidila su delle tavole, perché si possa leggere speditamente;

3 poiché è una visione per un tempo già fissato; ella s’affretta verso la fine, e non mentirà; se tarda, spettala; poiché per certo verrà; non tarderà".

4 Ecco, l’anima sua è gonfia, non è retta in lui; ma il giusto vivrà per la sua fede.

5 E poi, il vino è perfido; l’uomo arrogante non può starsene tranquillo; egli allarga le sue brame come il soggiorno de’ morti; è come la morte e non si può saziare, ma raduna presso di sé tutte le nazioni, raccoglie intorno a sé tutti i popoli.

6 Tutti questi non faranno contro di lui proverbi, sarcasmi, enigmi? Si dirà: "Guai a colui che accumula ciò che non è suo! Fino a quando? Guai a colui che si carica di pegni!"

7 I tuoi creditori non si leveranno essi ad un tratto? I tuoi tormentatori non si desteranno essi? E tu diventerai loro preda.

8 Poiché tu hai saccheggiato molte nazioni, tutto il resto dei popoli ti saccheggerà, a motivo del sangue umano sparso, della violenza fatta ai paesi, alle città e a tutti i loro abitanti.

9 Guai a colui ch’è avido d’illecito guadagno per la sua casa, per porre il suo nido in alto e mettersi al sicuro dalla mano della sventura!

10 Tu hai divisato l’onta della tua casa, sterminando molti popoli; e hai peccato contro te stesso.

11 Poiché la pietra grida dalla parete, e la trave le risponde dall’armatura di legname.

12 Guai a colui che edifica la città col sangue, e fonda una città sull’iniquità!

13 Ecco, questo non procede egli dall’Eterno che i popoli s’affatichino per il fuoco, e le nazioni si stanchino per nulla?

14 Poiché la terra sarà ripiena della conoscenza della gloria dell’Eterno, come le acque coprono il fondo del mare.

15 Guai a colui che dà da bere al prossimo, a te che gli versi il tuo veleno e l’ubriachi, per guardare la sua nudità!

16 Tu sarai saziato d’onta anziché di gloria; bevi anche tu, e scopri la tua incirconcisione! La coppa della destra dell’Eterno farà il giro fino a te, e l’ignominia coprirà la tua gloria.

17 Poiché la violenza fatta al Libano e la devastazione che spaventava le bestie, ricadranno su te, a motivo del sangue umano sparso, della violenza fatta ai paesi, alle città e a tutti loro abitanti.

18 A che giova l’immagine scolpita perché l’artefice la scolpisca? A che giova l’immagine fusa che insegna la menzogna, perché l’artefice si confidi nel suo lavoro, fabbricando idoli muti?

19 Guai a chi dice al legno: "Svegliati!" e alla pietra muta: "Lèvati!" Può essa ammaestrare? Ecco, è ricoperta d’oro e d’argento, ma non v’è in lei spirito alcuno.

20 Ma l’Eterno è nel suo tempio santo; tutta la terra faccia silenzio in presenza sua!