1 Poikani, jos olet toisen puolesta mennyt takuuseen, lyönyt kättä vieraan kanssa,

2 jos omat puheesi ovat kietoneet sinut verkkoonsa, lupauksesi vanginneet sinut ansaan,

3 vieneet sinut vieraan ihmisen käsiin, tee silloin näin, poikani, jotta pelastuisit: Mene ja vetoa häneen, ahdista häntä pyynnöilläsi,

4 älä suo silmillesi unta äläkä luomillesi lepoa.

5 Pelasta itsesi niin kuin pakeneva gaselli, kuin lintu, joka väistää pyyntimiehen paulan.

6 Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi.

7 Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa,

8 ja silti se kerää kesällä ruokansa ja täyttää varastonsa korjuun aikaan.

9 Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat, milloin havahdut unestasi?

10 Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki,

11 niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.

12 Kelvoton se ihminen, läpeensä paha, joka kaikkialla kieroilee,

13 joka iskee silmää, tönäisee jalkaa, antaa sormillaan salaisen merkin.

14 Kavalasti hän punoo juoniaan, ehtimiseen hän on riitoja rakentamassa.

15 Siksi hän saa äkillisen lopun: hetkessä hän musertuu, eikä apua tule.

16 Kuutta asiaa Herra vihaa, seitsemää hän ei edessään siedä:

17 ylpeitä silmiä, petollista kieltä, viattoman veren tahraamia käsiä,

18 sydäntä, joka punoo ilkeitä juonia, jalkoja, jotka rientävät rikoksen teille,

19 väärää todistajaa ja vilpin puhujaa ja ihmistä, joka yllyttää veljen veljeä vastaan.

20 Poikani, pidä mielessäsi isäsi käskyt, älä väheksy äitisi opetusta.

21 Ripusta ne kaulaasi, pidä aina niitä sydäntäsi vasten.

22 Kun kuljet, ne ovat oppaanasi, kun nukut, ne pitävät vartiota, ja kun heräät, ne puhuvat sinulle.

23 Käsky on lamppu, opetus on valo, kuri ja kasvatus on elämän tie.

24 Ne varjelevat sinut pahalta naiselta, vieraan naisen liukkaalta kieleltä.

25 Älä eksy hänen kauneutensa lumoihin, älä mene ansaan, kun hän katsoo.

26 Portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen.

27 Voiko kukaan pitää sylissään hehkuvia kekäleitä ilman että vaatteet syttyvät tuleen?

28 Voiko kukaan kävellä tulisilla hiilillä ilman että jalat kärventyvät?

29 Samoin käy sen, joka lähestyy toisen vaimoa: joka toisen vaimoon kajoaa, on saava rangaistuksensa.

30 Halveksitaanhan sitäkin, joka nälissään varastaa vain saadakseen syödä vatsansa täyteen --

31 kiinni jäätyään hän joutuu maksamaan seitsenkertaisesti, antamaan kaiken mitä omistaa.

32 Mieletön siis se mies, joka viettelee toisen vaimon -- niin tekee vain se, joka ei hengestään piittaa.

33 Häntä odottaa raippa ja pilkka, lähtemätön on hänen häpeänsä.

34 Sillä mustasukkaisen miehen raivo ei laannu, ei hän tunne sääliä, kun koston aika tulee,

35 ei lepy, vaikka häntä kuinka lepyttäisi, ei lauhdu, vaikka häntä kuinka lahjoisi.

1 Figliuol mio, se ti sei reso garante per il tuo prossimo, se ti sei impegnato per un estraneo,

2 sei còlto nel laccio dalle parole della tua bocca, sei preso dalle parole della tua bocca.

3 Fa’ questo, figliuol mio; disimpegnati, perché sei caduto in mano del tuo prossimo. Va’, gettati ai suoi piedi, insisti,

4 non dar sonno ai tuoi occhi né sopore alle tue palpebre;

5 disimpegnati come il cavriolo di man del cacciatore, come l’uccello di mano dell’uccellatore.

6 Va’, pigro, alla formica; considera il suo fare, e diventa savio!

7 Essa non ha né capo, né sorvegliante, né padrone;

8 prepara il suo cibo nell’estate, e raduna il suo mangiare durante la raccolta.

9 Fino a quando, o pigro, giacerai? quando ti desterai dal tuo sonno?

10 Dormire un po’, sonnecchiare un po’, incrociare un po’ le mani per riposare…

11 e la tua povertà verrà come un ladro, e la tua indigenza, come un uomo armato.

12 L’uomo da nulla, l’uomo iniquo cammina colla falsità sulle labbra;

13 ammicca cogli occhi, parla coi piedi, fa segni con le dita;

14 ha la perversità nel cuore, macchina del male in ogni tempo, semina discordie;

15 perciò la sua ruina verrà ad un tratto, in un attimo sarà distrutto, senza rimedio.

16 Sei cose odia l’Eterno, anzi sette gli sono in abominio:

17 gli occhi alteri, la lingua bugiarda, le mani che spandono sangue innocente,

18 il cuore che medita disegni iniqui, i piedi che corron frettolosi al male,

19 il falso testimonio che proferisce menzogne, e chi semina discordie tra fratelli.

20 Figliuol mio, osserva i precetti di tuo padre, e non trascurare gl’insegnamenti di tua madre;

21 tienteli del continuo legati sul cuore e attaccati al collo.

22 Quando camminerai, ti guideranno; quando giacerai, veglieranno su te; quando ti risveglierai, ragioneranno teco.

23 Poiché il precetto è una lampada e l’insegnamento una luce, e le correzioni della disciplina son la via della vita,

24 per guardarti dalla donna malvagia dalle parole lusinghevoli della straniera.

25 Non bramare in cuor tuo la sua bellezza, e non ti lasciar prendere dalle sue palpebre;

26 ché per una donna corrotta uno si riduce a un pezzo di pane, e la donna adultera sta in agguato contro un’anima preziosa.

27 Uno si metterà forse del fuoco in seno senza che i suoi abiti si brucino?

28 camminerà forse sui carboni accesi senza scottarsi i piedi?

29 Così è di chi va dalla moglie del prossimo; chi la tocca non rimarrà impunito.

30 Non si disprezza il ladro che ruba per saziarsi quand’ha fame;

31 se è còlto, restituirà anche il settuplo, darà tutti i beni della sua casa.

32 Ma chi commette un adulterio è privo di senno; chi fa questo vuol rovinar se stesso.

33 Troverà ferite ed ignominia, e l’obbrobrio suo non sarà mai cancellato;

34 ché la gelosia rende furioso il marito, il quale sarà senza pietà nel dì della vendetta;

35 non avrà riguardo a riscatto di sorta, e anche se tu moltiplichi i regali, non sarà soddisfatto.