1 Herra, koston Jumala, koston Jumala, saavu jo!

2 Nouse, maailman tuomari, maksa ylvästelijöille heidän tekojensa mukaan.

3 Kuinka kauan, Herra, annat jumalattomien pitää iloaan?

4 Kuinka kauan he saavat rehennellä, syytää suustaan julkeita sanoja?

5 Herra, he sortavat sinun kansaasi, polkevat alleen sinun omiasi.

6 He murhaavat leskiä ja orpolapsia, surmaavat maassaan asuvia muukalaisia

8 Milloin te mielettömät tulette järkiinne? Te tyhmistä tyhmimmät! Miettikää vähän.

9 Hän, joka on luonut korvan -- hänkö ei kuule? Hän, joka on tehnyt silmän -- hänkö ei näe?

10 Hän, joka opettaa kaikkia ihmisiä, hän, joka ohjaa maailman kansoja -- hänkö ei rankaise?

11 Herra tuntee ihmisten suunnitelmat: ne raukeavat tyhjiin.

12 Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat ja jolle sinä opetat lakiasi.

13 Pahana päivänä sinä varjelet häntä, kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi.

14 Herra ei hylkää omiaan, ei hän jätä kansaansa.

15 Oikeus tulee jälleen voimaan, rehellisyys palaa ihmisten sydämiin.

16 Kuka asettuu rinnalleni lainrikkojia vastaan? Kuka puolustaa minua pahantekijöitä vastaan?

17 Ellei Herra olisi tullut avukseni, asuisin jo hiljaisuuden maassa.

18 Aina kun olin vähällä kaatua, sinun armosi, Herra, oli minun tukenani.

19 Kun huolet painavat mieltäni, saan sinulta lohdun ja ilon.

20 Sinäkö tukisit turmeltuneita tuomareita, jotka lain varjolla tekevät konnantöitään!

21 He vehkeilevät viatonta vastaan ja tuomitsevat syyttömän kuolemaan.

22 Mutta Herra on minun linnani, Jumala on turvakallioni.

23 Hän kostaa heille heidän rikoksensa, lyö heitä heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, tuhoaa heidät.

1 O Dio delle vendette, o Eterno, Iddio delle vendette, apparisci nel tuo fulgore!

2 Lèvati, o giudice della terra, rendi ai superbi la loro retribuzione!

3 Fino a quando gli empi, o Eterno, fino a quando gli empi trionferanno?

4 Si espandono in discorsi arroganti, si vantano tutti questi operatori d’iniquità.

5 Schiacciano il tuo popolo, o Eterno, e affliggono la tua eredità.

6 Uccidono la vedova e lo straniero, ammazzano gli orfani,

7 e dicono: L’Eterno non vede, l’Iddio di Giacobbe non ci fa attenzione.

8 Abbiate intendimento, voi gli stolti fra il popolo! E voi, pazzi, quando sarete savi?

9 Colui che ha piantato l’orecchio non udirà egli? Colui che ha formato l’occhio non vedrà egli?

10 Colui che castiga le nazioni non correggerà, egli che imparte all’uomo la conoscenza?

11 L’Eterno conosce i pensieri dell’uomo, sa che son vanità.

12 Beato l’uomo che tu correggi, o Eterno, ed ammaestri con la tua legge

13 per dargli requie dai giorni dell’avversità, finché la fossa sia scavata per l’empio.

14 Poiché l’Eterno non rigetterà il suo popolo, e non abbandonerà la sua eredità.

15 Poiché il giudizio tornerà conforme a giustizia, e tutti i diritti di cuore lo seguiranno.

16 Chi si leverà per me contro i malvagi? Chi si presenterà per me contro gli operatori d’iniquità?

17 Se l’Eterno non fosse stato il mio aiuto, a quest’ora l’anima mia abiterebbe il luogo del silenzio.

18 Quand’ho detto: Il mio piè vacilla, la tua benignità, o Eterno, m’ha sostenuto.

19 Quando sono stato in grandi pensieri dentro di me, le tue consolazioni han rallegrato l’anima mia.

20 Il trono della nequizia t’avrà egli per complice? esso, che ordisce oppressioni in nome della legge?

21 Essi si gettano assieme contro l’anima del giusto, e condannano il sangue innocente.

22 Ma l’Eterno è il mio alto ricetto, e il mio Dio è la ròcca in cui mi rifugio.

23 Egli farà ricader sovr’essi la loro propria iniquità, e li distruggerà mediante la loro propria malizia; ’Eterno, il nostro Dio, li distruggerà.