1 Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi. (H44:2)Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.

2 (H44:3)Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen.

3 (H44:4)He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä.

4 (H44:5)Sinä olet kuninkaani ja Jumalani, sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.

5 (H44:6)Sinun avullasi me lyömme viholliset, sinun nimesi voimalla me poljemme vastustajat maahan.

6 (H44:7)Minä en luota jouseeni, eikä miekka meitä pelasta,

7 (H44:8)mutta sinä pelastat meidät ja saatat vihamiehemme häpeään.

8 (H44:9)Jumala on meidän ylpeytemme, iäti me kiitämme hänen nimeään. (sela)

9 (H44:10)Kuitenkin sinä olet hylännyt meidät ja tuottanut meille tappion ja häpeän. Sinä et lähtenyt liikkeelle meidän sotajoukkomme mukana.

10 (H44:11)Sinä pakotit meidät perääntymään vihollisen edestä, vihamiehet ryöstivät meiltä kaiken.

11 (H44:12)Sinä jätit meidät alttiiksi kuin teuraslampaat, sinä hajotit meidät kansojen sekaan.

12 (H44:13)Sinä myit kansasi pilkkahinnalla, et saanut voittoa kaupastasi.

13 (H44:14)Sinä jätit meidät naapureitten häväistäviksi, ympärillä asuvien pilkan ja ivan kohteeksi.

14 (H44:15)Meistä on tullut kansojen pilkkalaulu, kaikki pudistavat päätään ja ilkkuvat meitä.

15 (H44:16)Minä kärsin häväistystä joka päivä, häpeän puna peittää kasvoni,

16 (H44:17)kun joudun kuulemaan, miten viholliset kostonhimossaan herjaavat ja pilkkaavat meitä.

17 (H44:18)Kaikki tämä on meitä kohdannut, vaikka emme ole unohtaneet sinua emmekä rikkoneet liittoasi.

18 (H44:19)Sydämemme ei ole luopunut sinusta, jalkamme ei ole poikennut sinun polultasi.

19 (H44:20)Silti sinä olet murskannut meidät, niin kuin murskasit syvyyden hirviön. Sinä peitit meidät pimeydellä.

20 (H44:21)Jos olisimme unohtaneet sinut, Jumalamme, ja kohottaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,

21 (H44:22)sinä, Jumala, kyllä tietäisit sen, sillä sinä tunnet sydämen salaisuudet.

22 (H44:23)Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina.

23 (H44:24)Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää!

24 (H44:25)Miksi olet kääntänyt pois katseesi, unohtanut hätämme ja ahdinkomme?

25 (H44:26)Voimani raukeaa, otsani painuu maan tomuun.

26 (H44:27)Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden!

1 Au chef des chantres. Des fils de Koré. Cantique. O Dieu! nous avons entendu de nos oreilles, Nos pères nous ont raconté Les oeuvres que tu as accomplies de leur temps, Aux jours d'autrefois.

2 De ta main tu as chassé des nations pour les établir, Tu as frappé des peuples pour les étendre.

3 Car ce n'est point par leur épée qu'ils se sont emparés du pays, Ce n'est point leur bras qui les a sauvés; Mais c'est ta droite, c'est ton bras, c'est la lumière de ta face, Parce que tu les aimais.

4 O Dieu! tu es mon roi: Ordonne la délivrance de Jacob!

5 Avec toi nous renversons nos ennemis, Avec ton nom nous écrasons nos adversaires.

6 Car ce n'est pas en mon arc que je me confie, Ce n'est pas mon épée qui me sauvera;

7 Mais c'est toi qui nous délivres de nos ennemis, Et qui confonds ceux qui nous haïssent.

8 Nous nous glorifions en Dieu chaque jour, Et nous célébrerons à jamais ton nom. -Pause.

9 Cependant tu nous repousses, tu nous couvres de honte, Tu ne sors plus avec nos armées;

10 Tu nous fais reculer devant l'ennemi, Et ceux qui nous haïssent enlèvent nos dépouilles.

11 Tu nous livres comme des brebis à dévorer, Tu nous disperses parmi les nations.

12 Tu vends ton peuple pour rien, Tu ne l'estimes pas à une grande valeur.

13 Tu fais de nous un objet d'opprobre pour nos voisins, De moquerie et de risée pour ceux qui nous entourent;

14 Tu fais de nous un objet de sarcasme parmi les nations, Et de hochements de tête parmi les peuples.

15 Ma honte est toujours devant moi, Et la confusion couvre mon visage,

16 A la voix de celui qui m'insulte et m'outrage, A la vue de l'ennemi et du vindicatif.

17 Tout cela nous arrive, sans que nous t'ayons oublié, Sans que nous ayons violé ton alliance:

18 Notre coeur ne s'est point détourné, Nos pas ne se sont point éloignés de ton sentier,

19 Pour que tu nous écrases dans la demeure des chacals, Et que tu nous couvres de l'ombre de la mort.

20 Si nous avions oublié le nom de notre Dieu, Et étendu nos mains vers un dieu étranger,

21 Dieu ne le saurait-il pas, Lui qui connaît les secrets du coeur?

22 Mais c'est à cause de toi qu'on nous égorge tous les jours, Qu'on nous regarde comme des brebis destinées à la boucherie.

23 Réveille-toi! Pourquoi dors-tu, Seigneur? Réveille-toi! ne nous repousse pas à jamais!

24 Pourquoi caches-tu ta face? Pourquoi oublies-tu notre misère et notre oppression?

25 Car notre âme est abattue dans la poussière, Notre corps est attaché à la terre.

26 Lève-toi, pour nous secourir! Délivre-nous à cause de ta bonté!