1 Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi, laulu. (H68:2)Jumala lähtee liikkeelle, ja hänen vihollisensa hajaantuvat, hänen vastustajansa pakenevat hänen tieltään.

2 (H68:3)He haihtuvat ilmaan kuin savu. Niin kuin vaha sulaa tulen hohteessa, niin tuhoutuvat väärämieliset Jumalan edessä.

3 (H68:4)Mutta vanhurskaat iloitsevat, iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan edessä.

4 (H68:5)Laulakaa Jumalalle, soittakaa hänen nimensä kunniaksi, ylistäkää häntä, joka kiitää pilvivaunuillaan. Herra on hänen nimensä, iloitkaa hänen edessään!

5 (H68:6)Hän on orpojen isä ja leskien puoltaja, Jumala pyhässä asunnossaan.

6 (H68:7)Hän antaa yksinäiselle kodin, hän päästää vangitut vapauteen, mutta hänen vastustajansa saavat asua paljaaksi paahtuneessa maassa.

7 (H68:8)Jumala, kun sinä johdit kansaasi, kun kuljit autiomaassa, (sela)

8 (H68:9)niin maa järisi ja taivas vihmoi vettä Jumalan, Siinain Herran, Jumalan, Israelin Jumalan edessä.

9 (H68:10)Sinä, Jumala, annat runsaat sateet, nääntyneen maasi sinä saat jälleen kukoistamaan.

10 (H68:11)Sinun väkesi elää siellä, hyvyydessäsi sinä huolehdit köyhistä, Jumala.

11 (H68:12)Herra on sanonut sanansa, suurin joukoin naiset tuovat voitonsanoman.

12 (H68:13)Kuninkaat ja sotajoukot pakenevat, pakenevat, ja telttojen vaiheilla jaetaan saalista.

13 (H68:14)Jäättekö makailemaan kuormasatuloitten ääreen? Kyyhkysen siivet on silattu hopealla ja sulat kelmeällä kullalla.

14 (H68:5)Kun Kaikkivaltias ajoi kuninkaat hajalle, satoi lunta Salmonin mustilla vuorilla.

15 (H68:16)Basanin vuoret ovat mahtavat, Basanin vuoret ovat korkeat.

16 (H68:17)Miksi te, korkeat vuoret, katsotte karsaasti sitä vuorta, jonka Jumala on halunnut asuinpaikakseen, ikuiseksi asunnokseen?

17 (H68:18)Jumalalla on kymmenettuhannet loistavat vaunut, tuhat kertaa tuhannet, kun hän tulee Siinailta pyhäkköönsä.

18 (H68:19)Sinä, Herra, nousit korkeuteen, otit vankeja, otit lahjaksi ihmisiä, otit nekin, jotka kapinoivat vastaan. Sinä asut korkealla, Herra, Jumala.

19 (H68:20)Ylistetty olkoon Herra päivästä päivään. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. (sela)

20 (H68:21)Jumala on meille pelastuksen Jumala. Herra, Herra pelastaa kuolemasta.

21 (H68:22)Jumala murskaa vihollisiltaan pään, karvaisen pään niiltä, jotka rikoksissa vaeltavat.

24 (H68:25)Jumala, minun kuninkaani, kansa näkee pyhäkössä sinun juhlakulkueesi.

25 (H68:26)Laulajat kulkevat edellä, jäljessä soittajat, keskellä kulkevat neidot rumpua lyöden.

26 (H68:27)Ylistäkää juhlissanne Jumalaa, ylistäkää Herraa Israelin lähteiden äärellä!

27 (H68:28)Tuolla on Benjamin, nuorin mutta hallitsija, tuolla ovat Juudan päälliköt miehineen, tuolla ovat Sebulonin ja Naftalin päälliköt.

28 (H68:29)Osoita mahtisi, Jumala, pidä voimassa se, mitä olet tehnyt hyväksemme.

29 (H68:30)Temppelisi kohoaa Jerusalemin yllä, kuninkaat tuovat sinulle lahjoja.

30 (H68:31)Ärjäise kaislikon pedolle, kurita kansoja, härkien laumaa, sonnivasikoita! Polje maahan ne, jotka himoitsevat meidän hopeaamme. Hajota kansat, jotka tahtovat sotaa!

31 (H68:32)Tuokoot muukalaiset lahjaksi Egyptin vaskea, Nubia kohottakoon kätensä Jumalan puoleen.

32 (H68:33)Laulakaa Jumalalle, maan valtakunnat, ylistäkää Herraa! (sela)

33 (H68:34)Hän ajaa vaunuillaan taivaassa, ikiaikojen taivaassa. Kuulkaa, hän antaa äänensä kaikua, mahtavan äänen.

34 (H68:35)Tunnustakaa Jumalan voima! Hänen kirkkautensa lepää Israelin yllä, hänen valtansa ulottuu yli pilvien.

35 (H68:36)Pelottava on Jumala, Israelin Jumala, joka asuu pyhäkössään. Hän antaa voiman ja väkevyyden kansalleen. Ylistetty olkoon Jumala!

1 Au chef des chantres. De David. Psaume. Cantique. Dieu se lève, ses ennemis se dispersent, Et ses adversaires fuient devant sa face.

2 Comme la fumée se dissipe, tu les dissipes; Comme la cire se fond au feu, Les méchants disparaissent devant Dieu.

3 Mais les justes se réjouissent, ils triomphent devant Dieu, Ils ont des transports d'allégresse.

4 Chantez à Dieu, célébrez son nom! Frayez le chemin à celui qui s'avance à travers les plaines! L'Eternel est son nom: réjouissez-vous devant lui!

5 Le père des orphelins, le défenseur des veuves, C'est Dieu dans sa demeure sainte.

6 Dieu donne une famille à ceux qui étaient abandonnés, Il délivre les captifs et les rend heureux; Les rebelles seuls habitent des lieux arides.

7 O Dieu! quand tu sortis à la tête de ton peuple, Quand tu marchais dans le désert, -Pause.

8 La terre trembla, les cieux se fondirent devant Dieu, Le Sinaï s'ébranla devant Dieu, le Dieu d'Israël.

9 Tu fis tomber une pluie bienfaisante, ô Dieu! Tu fortifias ton héritage épuisé.

10 Ton peuple établit sa demeure dans le pays Que par ta bonté, ô Dieu! tu avais préparé pour les malheureux.

11 Le Seigneur dit une parole, Et les messagères de bonnes nouvelles sont une grande armée: -

12 Les rois des armées fuient, fuient, Et celle qui reste à la maison partage le butin.

13 Tandis que vous reposez au milieu des étables, Les ailes de la colombe sont couvertes d'argent, Et son plumage est d'un jaune d'or. -

14 Lorsque le Tout-Puissant dispersa les rois dans le pays, La terre devint blanche comme la neige du Tsalmon.

15 Montagnes de Dieu, montagnes de Basan, Montagnes aux cimes nombreuses, montagnes de Basan,

16 Pourquoi, montagnes aux cimes nombreuses, avez-vous de l'envie Contre la montagne que Dieu a voulue pour résidence? L'Eternel n'en fera pas moins sa demeure à perpétuité.

17 Les chars de l'Eternel se comptent par vingt mille, Par milliers et par milliers; Le Seigneur est au milieu d'eux, le Sinaï est dans le sanctuaire.

18 Tu es monté dans les hauteurs, tu as emmené des captifs, Tu as pris en don des hommes; Les rebelles habiteront aussi près de l'Eternel Dieu.

19 Béni soit le Seigneur chaque jour! Quand on nous accable, Dieu nous délivre. -Pause.

20 Dieu est pour nous le Dieu des délivrances, Et l'Eternel, le Seigneur, peut nous garantir de la mort.

21 Oui, Dieu brisera la tête de ses ennemis, Le sommet de la tête de ceux qui vivent dans le péché.

22 Le Seigneur dit: Je les ramènerai de Basan, Je les ramènerai du fond de la mer,

23 Afin que tu plonges ton pied dans le sang, Et que la langue de tes chiens ait sa part des ennemis.

24 Ils voient ta marche, ô Dieu! La marche de mon Dieu, de mon roi, dans le sanctuaire.

25 En tête vont les chanteurs, puis ceux qui jouent des instruments, Au milieu de jeunes filles battant du tambourin.

26 Bénissez Dieu dans les assemblées, Bénissez le Seigneur, descendants d'Israël!

27 Là sont Benjamin, le plus jeune, qui domine sur eux, Les chefs de Juda et leur troupe, Les chefs de Zabulon, les chefs de Nephthali.

28 Ton Dieu ordonne que tu sois puissant; Affermis, ô Dieu, ce que tu as fait pour nous!

29 De ton temple tu règnes sur Jérusalem; Les rois t'apporteront des présents.

30 Epouvante l'animal des roseaux, La troupe des taureaux avec les veaux des peuples, Qui se prosternent avec des pièces d'argent! Disperse les peuples qui prennent plaisir à combattre!

31 Des grands viennent de l'Egypte; L'Ethiopie accourt, les mains tendues vers Dieu.

32 Royaumes de la terre, chantez à Dieu, Célébrez le Seigneur! -Pause.

33 Chantez à celui qui s'avance dans les cieux, les cieux éternels! Voici, il fait entendre sa voix, sa voix puissante.

34 Rendez gloire à Dieu! Sa majesté est sur Israël, et sa force dans les cieux.

35 De ton sanctuaire, ô Dieu! tu es redoutable. Le Dieu d'Israël donne à son peuple la force et la puissance. Béni soit Dieu!