1 Asafin psalmi. Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille, kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!

2 Minä olin vähällä horjahtaa, jalkani melkein pettivät.

3 Minä kadehdin jumalattomia, kun näin heidän menestyvän.

4 Heillä ei ole ikinä vaivoja, he ovat terveitä ja lihavia.

5 He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset, eikä heitä toisten tavoin kuriteta.

6 Sen tähden ylpeys koristaa heidän kaulaansa ja väkivalta on viittana heidän yllään.

7 Pahuus pursuaa heidän sisimmästään, heidän sydämensä on tulvillaan juonia.

8 He puhuvat ilkeästi ja pilkallisesti, häikäilemättä he sortavat avutonta.

9 Heidän puheensa uhmaavat taivasta, heidän sanansa eivät säästä mitään maan päällä.

10 Ja minun kansani kääntyy heidän puoleensa, särpii suun täydeltä heidän sanojaan!

12 Sellaisia ovat jumalattomat, kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.

13 Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana ja käteni viattomina?

14 Minua kuritetaan kaiken päivää, minä saan kärsiä joka aamu.

16 Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken tämän, mutta se oli minulle liian vaikeaa.

17 Viimein tulin Jumalan pyhäkköön ja tajusin, miten jumalattomien käy.

18 Sinä johdatat heidät liukkaalle polulle, he putoavat pettävään kuoppaan.

19 Äkkiä he ovat joutuneet tuhoon, heidän loppunsa on kauhea.

20 Herra, kun sinä nouset, he ovat pelkkää tyhjää, kuin unikuva, joka herätessä katoaa.

21 Sydämeni oli katkera, sieluuni pisti.

22 Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla, olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi.

23 Kuitenkin minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni.

24 Sinä johdatat minua tahtosi mukaan, ja viimein sinä nostat minut kunniaan.

25 Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä.

26 Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.

27 Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät. Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.

28 Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan.

1 Psaume d'Asaph. Oui, Dieu est bon pour Israël, Pour ceux qui ont le coeur pur.

2 Toutefois, mon pied allait fléchir, Mes pas étaient sur le point de glisser;

3 Car je portais envie aux insensés, En voyant le bonheur des méchants.

4 Rien ne les tourmente jusqu'à leur mort, Et leur corps est chargé d'embonpoint;

5 Ils n'ont aucune part aux souffrances humaines, Ils ne sont point frappés comme le reste des hommes.

6 Aussi l'orgueil leur sert de collier, La violence est le vêtement qui les enveloppe;

7 L'iniquité sort de leurs entrailles, Les pensées de leur coeur se font jour.

8 Ils raillent, et parlent méchamment d'opprimer; Ils profèrent des discours hautains,

9 Ils élèvent leur bouche jusqu'aux cieux, Et leur langue se promène sur la terre.

10 Voilà pourquoi son peuple se tourne de leur côté, Il avale l'eau abondamment,

11 Et il dit: Comment Dieu saurait-il, Comment le Très-Haut connaîtrait-il?

12 Ainsi sont les méchants: Toujours heureux, ils accroissent leurs richesses.

13 C'est donc en vain que j'ai purifié mon coeur, Et que j'ai lavé mes mains dans l'innocence:

14 Chaque jour je suis frappé, Tous les matins mon châtiment est là.

15 Si je disais: Je veux parler comme eux, Voici, je trahirais la race de tes enfants.

16 Quand j'ai réfléchi là-dessus pour m'éclairer, La difficulté fut grande à mes yeux,

17 Jusqu'à ce que j'eusse pénétré dans les sanctuaires de Dieu, Et que j'eusse pris garde au sort final des méchants.

18 Oui, tu les places sur des voies glissantes, Tu les fais tomber et les mets en ruines.

19 Eh quoi! en un instant les voilà détruits! Ils sont enlevés, anéantis par une fin soudaine!

20 Comme un songe au réveil, Seigneur, à ton réveil, tu repousses leur image.

21 Lorsque mon coeur s'aigrissait, Et que je me sentais percé dans les entrailles,

22 J'étais stupide et sans intelligence, J'étais à ton égard comme les bêtes.

23 Cependant je suis toujours avec toi, Tu m'as saisi la main droite;

24 Tu me conduiras par ton conseil, Puis tu me recevras dans la gloire.

25 Quel autre ai-je au ciel que toi! Et sur la terre je ne prends plaisir qu'en toi.

26 Ma chair et mon coeur peuvent se consumer: Dieu sera toujours le rocher de mon coeur et mon partage.

27 Car voici, ceux qui s'éloignent de toi périssent; Tu anéantis tous ceux qui te sont infidèles.

28 Pour moi, m'approcher de Dieu, c'est mon bien: Je place mon refuge dans le Seigneur, l'Eternel, Afin de raconter toutes tes oeuvres.