1 Laulunjohtajalle. Säestetään gatilaisilla soittimilla. Asafin psalmi. (H81:2)Kohottakaa ilohuuto Jumalalle, riemuhuuto Jaakobin Jumalalle! Hän on väkevä auttajamme.

2 (H81:3)Virittäkää soitto, tuokaa rummut, ottakaa harppu ja helkkyvä lyyra.

3 (H81:4)Puhaltakaa torveen, kun on uudenkuun aika, kun on täysikuu, kun vietämme juhlaa!

4 (H81:5)Tämä on Israelille annettu säädös, määräys, jonka Jaakob on Jumalaltaan saanut.

5 (H81:6)Herra antoi sen Joosefin heimolle käydessään Egyptin maata vastaan. Kuulen puhetta, jollaista en ole kuullut:

7 (H81:8)Sinä huusit hädässäsi, ja minä pelastin sinut, minä vastasin sinulle ukkospilvien kätköistä ja koettelin sinua Meriban veden luona. (sela)

9 (H81:10)Muuta jumalaa sinulla ei saa olla, vierasta jumalaa älä kumarra.

10 (H81:11)Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta. Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.

12 (H81:13)Siksi minä hylkäsin sen, jätin sen paatuneen sydämensä valtaan, kulkemaan oman ymmärryksensä varassa.

13 (H81:14)Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua, kunpa Israel kulkisi minun teitäni!

15 (H81:16)Ne, jotka vihaavat Herraa, joutuvat matelemaan hänen edessään, ja heidän alennuksensa kestää ikuisesti.

16 (H81:17)Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä, hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.

1 Au chef des chantres. Sur la guitthith. D'Asaph. Chantez avec allégresse à Dieu, notre force! Poussez des cris de joie vers le Dieu de Jacob!

2 Entonnez des cantiques, faites résonner le tambourin, La harpe mélodieuse et le luth!

3 Sonnez de la trompette à la nouvelle lune, A la pleine lune, au jour de notre fête!

4 Car c'est une loi pour Israël, Une ordonnance du Dieu de Jacob.

5 Il en fit un statut pour Joseph, Quand il marcha contre le pays d'Egypte... J'entends une voix qui m'est inconnue:

6 J'ai déchargé son épaule du fardeau, Et ses mains ont lâché la corbeille.

7 Tu as crié dans la détresse, et je t'ai délivré; Je t'ai répondu dans la retraite du tonnerre; Je t'ai éprouvé près des eaux de Meriba. Pause.

8 Ecoute, mon peuple! et je t'avertirai; Israël, puisses-tu m'écouter!

9 Qu'il n'y ait au milieu de toi point de dieu étranger! Ne te prosterne pas devant des dieux étrangers!

10 Je suis l'Eternel, ton Dieu, qui t'ai fait monter du pays d'Egypte; Ouvre ta bouche, et je la remplirai.

11 Mais mon peuple n'a point écouté ma voix, Israël ne m'a point obéi.

12 Alors je les ai livrés aux penchants de leur coeur, Et ils ont suivi leurs propres conseils.

13 Oh! si mon peuple m'écoutait, Si Israël marchait dans mes voies!

14 En un instant je confondrais leurs ennemis, Je tournerais ma main contre leurs adversaires;

15 Ceux qui haïssent l'Eternel le flatteraient, Et le bonheur d'Israël durerait toujours;

16 Je le nourrirais du meilleur froment, Et je le rassasierais du miel du rocher.