1 Laulunjohtajalle. Lauletaan korkealla poikaäänellä. Daavidin psalmi. (H9:2)Minä kiitän sinua, Herra, koko sydämestäni, kerron sinun ihmeelliset tekosi.

2 (H9:3)Minä iloitsen ja riemuitsen sinusta, ylistän sinun nimeäsi, Korkein.

3 (H9:4)Sinun edessäsi kääntyivät viholliseni pakoon, kaatuivat ja suistuivat tuhoon.

4 (H9:5)Sinä, oikeamielinen tuomari, sinä nousit istuimellesi, tuomitsit, ja asiani voitti.

5 (H9:6)Sinä jyrisit kansoille, tuhosit jumalattomat, heidän nimensä sinä pyyhit pois ikiajoiksi.

6 (H9:7)Viholliset on lyöty, murskattu ainiaaksi. Heidän kaupunkinsa sinä olet repinyt maahan, ei edes muistoa ole heistä jäljellä.

7 (H9:8)Mutta Herra hallitsee ikuisesti, oikeus on hänen valtaistuimensa perusta.

8 (H9:9)Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, langettaa kansoille oikeat tuomiot.

9 (H9:10)Herra on sorrettujen turva, hän on suoja ahdingon aikana.

10 (H9:11)Sinuun luottavat kaikki, jotka tuntevat sinut. Sinä, Herra, et hylkää ketään, joka etsii sinulta apua.

11 (H9:12)Ylistäkää Herraa! Hän hallitsee Siionissa! Kertokaa hänen tekonsa kaikille kansoille!

12 (H9:13)Hän muistaa kaikkia sorrettuja, hän kuulee heidän avunhuutonsa, veritekoja hän ei unohda.

13 (H9:14)Herra, ole minulle armollinen, katso, kuinka viholliseni sortavat minua! Sinä tuot minut takaisin kuoleman porteilta.

14 (H9:15)Silloin minä julistan sinun suuria tekojasi, huudan julki iloni Jerusalemin kaduilla.

15 (H9:16)Kansat suistuivat kuoppaan -- itse ne olivat sen kaivaneet. Jumalattomien jalat tarttuivat ansaan -- itse he olivat sen virittäneet.

16 (H9:17)Herra osoitti voimansa, toteutti tuomionsa: omiin juoniinsa jumalaton jäi kiinni. Välisoitto. (sela)

17 (H9:18)Peräytykööt väärintekijät tuonelaan asti, väistykööt kansat, jotka unohtavat Jumalan!

18 (H9:19)Jumala ei unohda köyhää ainiaaksi, sorrettujen toivo ei raukea tyhjiin.

19 (H9:20)Astu esiin, Herra! Älä salli ihmisten ylvästellä! Vedä kansat tuomiolle!

20 (H9:21)Herra, syökse ne pelon valtaan! Anna vihollisten tuntea, että he ovat vain ihmisiä! (sela)

1 Au chef des chantres. Sur Meurs pour le fils. Psaume de David. Je louerai l'Eternel de tout mon coeur, Je raconterai toutes tes merveilles.

2 Je ferai de toi le sujet de ma joie et de mon allégresse, Je chanterai ton nom, Dieu Très-Haut!

3 Mes ennemis reculent, Ils chancellent, ils périssent devant ta face.

4 Car tu soutiens mon droit et ma cause, Tu sièges sur ton trône en juste juge.

5 Tu châties les nations, tu détruis le méchant, Tu effaces leur nom pour toujours et à perpétuité.

6 Plus d'ennemis! Des ruines éternelles! Des villes que tu as renversées! Leur souvenir est anéanti.

7 L'Eternel règne à jamais, Il a dressé son trône pour le jugement;

8 Il juge le monde avec justice, Il juge les peuples avec droiture.

9 L'Eternel est un refuge pour l'opprimé, Un refuge au temps de la détresse.

10 Ceux qui connaissent ton nom se confient en toi. Car tu n'abandonnes pas ceux qui te cherchent, ô Eternel!

11 Chantez à l'Eternel, qui réside en Sion, Publiez parmi les peuples ses hauts faits!

12 Car il venge le sang et se souvient des malheureux, Il n'oublie pas leurs cris.

13 Aie pitié de moi, Eternel! Vois la misère où me réduisent mes ennemis, Enlève-moi des portes de la mort,

14 Afin que je publie toutes tes louanges, Dans les portes de la fille de Sion, Et que je me réjouisse de ton salut.

15 Les nations tombent dans la fosse qu'elles ont faite, Leur pied se prend au filet qu'elles ont caché.

16 L'Eternel se montre, il fait justice, Il enlace le méchant dans l'oeuvre de ses mains. -Jeu d'instruments. Pause.

17 Les méchants se tournent vers le séjour des morts, Toutes les nations qui oublient Dieu.

18 Car le malheureux n'est point oublié à jamais, L'espérance des misérables ne périt pas à toujours.

19 Lève-toi, ô Eternel! Que l'homme ne triomphe pas! Que les nations soient jugées devant ta face!

20 Frappe-les d'épouvante, ô Eternel! Que les peuples sachent qu'ils sont des hommes! -Pause.