1 Abiam tuli Juudan kuninkaaksi Jerobeamin, Nebatin pojan, kahdeksantenatoista hallitusvuotena.

2 Hän hallitsi Jerusalemissa kolme vuotta. Hänen äitinsä oli Maaka, Abisalomin tytär.

3 Abiam syyllistyi kaikkiin synteihin, joita jo hänen isänsä oli tehnyt. Hän ei ollut täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli ollut.

4 Daavidin, palvelijansa, suvulle Herra oli jättänyt lampun Jerusalemiin: hän oli nostanut Daavidin kuoltua hänen poikansa valtaistuimelle, ja hän oli ollut Jerusalemin turvana.

5 Tämän hän oli tehnyt Daavidin vuoksi, sillä Daavid oli tehnyt sitä, mikä on oikein Herran silmissä, eikä koko elinaikanaan ollut poikennut hänen käskyistään muulloin kuin heettiläisen Urian tapauksessa.

6 Niin kauan kuin Abiam eli, Rehabeamin suku oli sodassa Jerobeamia vastaan.

7 Kaikki muu, mitä Abiamista ja hänen teoistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan. Abiam ja Jerobeam olivat sodassa keskenään.

8 Sitten Abiam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Asa.

9 Asasta tuli Juudan kuningas Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena.

10 Hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentäyksi vuotta. Hänen isänsä äiti oli Maaka, Abisalomin tytär.

11 Asa teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, kuten hänen esi-isänsä Daavid.

12 Hän puhdisti maan haureutta harjoittavista pyhäkköpalvelijoista ja toimitti pois kaikki isiensä tekemät epäjumalanpatsaat.

13 Hän jopa riisti isänsä äidiltä Maakalta kuningataräidin aseman, koska tämä oli pystyttänyt iljettävän kuvan asera-tarhaan. Asa kaatoi tämän iljetyksen ja poltti sen Kidroninlaaksossa.

14 Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu. Asa oli silti koko elinaikansa täydestä sydämestään Herralle uskollinen.

15 Hän sijoitti Herran temppeliin esineet, jotka hän ja hänen isänsä olivat pyhittäneet, hopean, kullan ja kaiken muun.

16 Asa ja Israelin kuningas Baesa sotivat keskenään niin kauan kuin elivät.

17 Baesa, Israelin kuningas, hyökkäsi Juudaan ja alkoi linnoittaa Ramaa katkaistakseen Juudan kuninkaan Asan kulkutiet.

18 Asa otti silloin Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarrekammioista kaiken jäljellä olevan hopean ja kullan ja lähetti miehensä viemään sen Syyrian kuninkaalle Ben-Hadadille, Hesjonin pojan Tabrimmonin pojalle, joka asui Damaskoksessa. Hän käski sanoa kuninkaalle:

19 Minun isäni ja sinun isäsi olivat keskenään liitossa. Tehkäämme mekin liitto. Tässä ovat sinulle lähettämäni lahjat, hopeaa ja kultaa. Riko se liitto, jonka olet tehnyt Israelin kuninkaan Baesan kanssa. Silloin hän lähtee ahdistamasta minua.

20 Ben-Hadad teki kuningas Asan pyynnön mukaan. Hän lähetti sotapäälliköitään Israelin kaupunkien kimppuun ja valtasi Ijjonin, Danin, Abel-Bet-Maakan ja Naftalin alueen Kinneretiä myöten.

21 Kun Baesa kuuli siitä, hän jätti kesken Raman varustamisen ja pysyi Tirsassa.

22 Kuningas Asa kutsui koolle kaikki Juudan miehet, yksikään ei saanut jäädä tulematta. He kuljettivat pois kivet ja hirret, joilla Baesa oli linnoittanut Ramaa, ja kuningas Asa vahvisti niillä Benjaminin Geban ja Mispan varustuksia.

23 Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Asasta ja hänen saavutuksistaan, kaikesta mitä hän teki ja kaupungeista jotka hän rakensi, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan. Vanhoilla päivillään hän oli jalkavaivainen.

24 Asa meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Josafat.

25 Nadab, Jerobeamin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asan toisena hallitusvuotena. Hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

26 Nadab teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän kulki isänsä teitä ja syyllistyi samaan syntiin, jolla hänen isänsä oli johdattanut Israelin synnintekoon.

27 Baesa, Ahian poika, joka oli Isaskarin heimoa, teki salaliiton Nadabia vastaan. Baesa löi hänet kuoliaaksi hänen ja koko Israelin sotaväen piirittäessä Gibbetonin kaupunkia, joka oli filistealaisten hallussa.

28 Baesa surmasi hänet Juudan kuninkaan Asan kolmantena hallitusvuotena ja nousi kuninkaaksi hänen sijaansa.

29 Kuninkaaksi noustessaan hän otti hengiltä koko Jerobeamin suvun. Hän ei jättänyt Jerobeamin suvusta eloon ainoatakaan, vaan tuhosi heidät kaikki. Näin kävi toteen se, minkä Herra oli ilmoittanut palvelijansa, silolaisen Ahian, suulla.

30 Tekemällä syntiä ja saattamalla Israelin synnintekoon Jerobeam oli vihastuttanut Herran, Israelin Jumalan.

31 Kaikki muu, mitä Nadabista ja hänen teoistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

32 Asan ja Baesan, Israelin kuninkaan, välillä oli sota niin kauan kuin he elivät.

33 Juudan kuninkaan Asan kolmantena hallitusvuotena Baesasta, Ahian pojasta, tuli Israelin kuningas. Hän hallitsi Tirsassa kaksikymmentäneljä vuotta.

34 Baesa teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän kulki Jerobeamin teitä ja syyllistyi samaan syntiin, jolla Jerobeam oli johdattanut Israelin synnintekoon.

1 Na no te tekau ma waru o nga tau o Kingi Ieropoama tama a Nepata i kingi ai a Apiama ki a Hura.

2 E toru nga tau i kingi ai ia ki Hiruharama: a ko te ingoa o tona whaea ko Maaka, he tamahine na Apoharama.

3 Na i haere ia i runga i nga hara katoa i mea ai tona papa i mua atu i a ia: kihai hoki tona ngakau i tapatahi ki a Ihowa, ki tona Atua, kihai i rite ki te ngakau o tona tupuna, o Rawiri.

4 Otiia he whakaaro ki a Rawiri homai ana e Ihowa, e tona Atua he rama ki a ia i Hiruharama kia whakaarahia ake ai tana tama i muri i a ia, kia whakapumautia ai hoki a Hiruharama:

5 Mo Rawiri i mahi tika ki te aroaro o Ihowa, a kihai i peka ke i nga mea katoa i whakahaua ai ia i nga ra katoa i ora ai ia, ko te meatanga anake ki a Uria Hiti.

6 Na he whawhai ta Rehopoama raua ko Ieropoama ki a raua i nga ra katoa i ora ai ia.

7 Na, ko era atu meatanga a Apiama me ana mahi katoa, kahore ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Hura? He whawhai hoki ta Apiama raua ko Ieropoama ki a raua.

8 Na kua moe a Apiama ki ona matua, a tanumia ana e ratou ki te pa o Rawiri. A ko tana tama, ko Aha te kingi i muri i a ia.

9 Na no te rua tekau o nga tau o Ieropoama kingi o Iharaira i kingi ai a Aha ki a Hura.

10 A e wha tekau ma tahi nga tau i kingi ai ia ki Hiruharama; ko te ingoa hoki o tona whaea, ko Maaka, he tamahine na Apoharama.

11 A tika tonu te mahi a Aha ki te aroaro o Ihowa, rite tonu ki ta tona tupuna, ki ta Rawiri.

12 I peia atu hoki e ia te hunga whakahoroma i te whenua, whakakorea atu ana e ia nga whakapakoko katoa i hanga e ona matua.

13 I whakamutua ano e ia te kuinitanga o Maaka, o tona whaea, mona i hanga whakapakoko wehi hei Ahera; tapatapahia iho hoki e Aha tana whakapakoko, tahuna ake ki te taha o te awa, o Kitirono.

14 Otiia kihai i whakakorea nga wahi tiketike. He ahakoa ra, i tapatahi te ngakau o Aha ki a Ihowa i ona ra katoa.

15 I kawea hoki e ia nga mea i whakatapua e tona papa, me ana mea ano i whakatapu ai, ki te whare o Ihowa, te hiriwa, te koura, me nga oko.

16 He whawhai hoki ta Aha ki a Paaha kingi o Iharaira i o raua ra katoa.

17 Na ka haere a Paaha kingi o Iharaira ki Hura, a hanga ana a Rama e ia, kia kaua ai tetahi e tukua kia haere atu, kia haere mai ki a Aha kingi o Hura.

18 Katahi ka tangohia katoatia e Aha te hiriwa me te koura i mahue o nga taonga o te whare o Ihowa, me nga taonga o te whare o te kingi, a hoatu ana ki nga ringa o nga tangata: a hoatu ana e Kingi Aha kia kawea ki a Peneharara tama a Taparimono, ta ma a Hetiono kingi o Hiria, i Ramahiku nei tona kainga; i mea ia,

19 He kawenata ta taua, ta toku papa raua ko tou papa: tena taku hakari mau te kawea atu na, he hiriwa, he koura; haere mai whakataka tau kawenata ki a Paaha kingi o Iharaira kia haere atu ai ia i toku taha.

20 Na rongo tonu a Peneharara ki a Kingi Aha, a unga ana e ia nga rangatira o ana ope ki nga pa o Iharaira, a patua iho e ia a Ihono, a Rana, a Apere Petemaaka, me Kinerota katoa, me te whenua katoa o Napatari.

21 Na, i te rongonga o Paaha, ka mutu tana hanga i Rama, a noho ana ki Tirita.

22 Katahi ka karanga nui a Kingi Aha puta noa i Hura; kihai tetahi i tukua noatia atu: a taria atu ana e ratou nga kohatu o Rama, me nga rakau o reira i hanga nei e Paaha, hei hanga ma Kingi Aha i Kepa o Pineamine, i Mihipa hoki.

23 Na, ko era atu meatanga katoa a Aha me ana mahi marohirohi, me nga mea katoa i mea ai ia, me nga pa i hanga e ia, kahore ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Hura? Otiia i tona koroheketanga i mate ona waewae.

24 Na ka moe a Aha ki ona matua, a tanumia iho ki ona matua, ki te pa o tona tupuna, o Rawiri; a ko Iehohapata, ko tana tama te kingi i muri i a ia.

25 Na no te rua o nga tau o Aha kingi o Hura i kingi ai a Natapa tama a Ieropoama ki a Iharaira; a e rua nga tau i kingi ai ia ki a Iharaira.

26 A he kino tana mahi ki te aroaro o Ihowa; i haere hoki ia i te ara o tona matua, i tona hara i meinga ai e ia a Iharaira kia hara.

27 Na ka whakatupuria he he mona e Paaha tama a Ahia o te whare o Ihakara; a patua iho ia e Paaha ki Kipetono o nga Pirihitini; i te whakapae hoki a Natapa ratou ko Iharaira katoa i Kipetono.

28 Na, no te toru o nga tau o Aha kingi o Hura i patua ai ia e Paaha, a ko ia te kingi i muri i a ia.

29 A, kingi tahanga ia, na patua iho e ia te whare katoa o Ieropoama: kihai tetahi mea whai manawa o Ieropoama i mahue i a ia, poto rawa te huna; i rite tonu ki ta Ihowa kupu i korerotia e tana pononga, e Ahia Hironi:

30 Mo nga hara i hara ai a Ieropoama, i mea ai i a Iharaira kia hara; mo tana whakapataritari i whakapataritari ai ia i a Ihowa, i te Atua o Iharaira kia riri.

31 Na, ko era atu meatanga a Natapa me ana mahi katoa, kahore ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Iharaira?

32 He whawhai hoki ta Aha raua ko Paaha kingi o Iharaira i o raua ra katoa.

33 No te toru o nga tau o Aha kingi o Hura i kingi ai a Paaha tama a Ahia ki a Iharaira katoa ki Tirita, e rua tekau ma wha nga tau i kingi ai.

34 A he kino tana mahi i te aroaro o Ihowa i haere hoki ia i te ara o Ieropoama, i tona hara i meinga ai e ia a Iharaira kia hara.