1 Asarja, Amasjan poika, tuli Juudan kuninkaaksi Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä hallitusvuotena.

2 Hän oli kuninkaaksi tullessaan kuusitoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänen äitinsä oli jerusalemilainen Jekolja.

3 Asarja teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Amasja oli tehnyt.

4 Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla.

5 Herra löi kuningasta spitaalilla, niin että hänen oli kuolinpäiväänsä saakka asuttava erillisessä talossa. Hänen poikansa Jotam, joka oli hovin päällikkö, hoiti maan hallintoa.

6 Kaikki muu, mitä Asarjasta on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

7 Asarja meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jotam.

8 Juudan kuninkaan Asarjan kolmantenakymmenentenäkahdeksantena hallitusvuotena Israelin kuninkaaksi tuli Sakarja, Jerobeamin poika. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kuuden kuukauden ajan.

9 Sakarja teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, niin kuin hänen isänsäkin olivat tehneet. Hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

10 Sallum, Jabesin poika, teki salaliiton kuningasta vastaan. Hän löi Jibleamissa Sakarjan hengiltä ja nousi kuninkaaksi hänen sijaansa.

11 Kaikki muu, mitä Sakarjasta on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

13 Sallum, Jabesin poika, tuli kuninkaaksi Juudan kuninkaan Ussian kolmantenakymmenentenäyhdeksäntenä hallitusvuotena. Hän hallitsi Samariassa kuukauden ajan.

14 Menahem, Gadin poika, lähti tuolloin Tirsasta ja hyökkäsi Samarian kaupunkiin. Hän löi siellä hengiltä Sallumin, Jabesin pojan, ja nousi kuninkaaksi hänen sijaansa.

15 Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Sallumista ja salaliitosta, jonka hän teki, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

16 Menahem, joka oli lähtenyt Tirsasta, valloitti noihin aikoihin myös Tifsahin ja sen ympäristön. Kun kaupunki ei avannut porttejaan, hän valtasi sen, ja kaikilta raskaana olevilta naisilta hän viilsi vatsan auki.

17 Menahem, Gadin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asarjan kolmantenakymmenentenäyhdeksäntenä hallitusvuotena. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kymmenen vuoden ajan.

18 Menahem teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Koko elinaikanaan hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

19 Kun Assyrian kuningas Pul hyökkäsi maahan, Menahem antoi hänelle tuhat talenttia hopeaa, jotta saisi hänen avullaan kuninkuutensa vahvistetuksi.

20 Saadakseen Assyrian kuninkaalle menevän summan kokoon Menahem määräsi jokaisen varakkaan israelilaisen maksamaan viisikymmentä hopeasekeliä. Assyrian kuningas lähti takaisin eikä viipynyt maassa kauempaa.

21 Kaikki muu, mitä Menahemista on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

22 Menahem meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Pekahja.

23 Pekahja, Menahemin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asarjan viidentenäkymmenentenä hallitusvuotena. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kahden vuoden ajan.

24 Pekahja teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän ei luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

25 Hänen lähin miehensä Pekah, Remaljan poika, teki salaliiton häntä vastaan ja löi hänet hengiltä Samarian kuninkaanpalatsin sisälinnassa. Pekahilla oli mukanaan viisikymmentä Gileadin miestä, ja hän surmasi samalla myös Argobin ja Arjen. Pekahjan surmattuaan Pekah nousi hänen sijaansa kuninkaaksi.

26 Kaikki muu, mitä Pekahjasta on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

27 Pekah, Remaljan poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asarjan viidentenäkymmenentenäkahdentena hallitusvuotena. Hän hallitsi Samarian kaupungissa kaksikymmentä vuotta.

28 Pekah teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä luopunut synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon.

29 Israelin kuninkaan Pekahin hallituskaudella Assyrian kuningas Tiglatpileser hyökkäsi maahan. Hän valtasi Ijjonin, Abel-Bet-Maakan, Janoahin, Kedesin, Hasorin, Gileadin ja Galilean, koko Naftalin heimon maan, ja siirsi alueen asukkaat Assyriaan.

30 Hoosea, Elan poika, teki salaliiton Pekahia, Remaljan poikaa vastaan. Hän löi Pekahin hengiltä ja nousi hänen sijaansa kuninkaaksi Jotamin, Ussian pojan, kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena.

31 Kaikki muu, mitä Pekahista on kerrottavaa, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan.

32 Jotam, Ussian poika, tuli Juudan kuninkaaksi Israelin kuninkaan Pekahin, Remaljan pojan, toisena hallitusvuotena.

33 Hän oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hänen äitinsä oli Jerusa, Sadokin tytär.

34 Jotam teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Ussia oli tehnyt.

35 Uhrikukkuloista ei kuitenkaan luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla. Jotam rakensi Herran temppelin Yläportin.

36 Kaikki muu, mitä hän teki, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan.

37 Noihin aikoihin Herra lähetti ensimmäisiä kertoja Juudaa vastaan Syyrian kuninkaan Resinin ja Pekahin, Remaljan pojan.

38 Jotam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahas.

1 No te rua tekau ma whitu o nga tau o Ieropoama kingi o Iharaira i kingi ai a Ataria tama a Amatia, kingi o Hura.

2 Tekau ma ono ona tau i a ia ka kingi nei, a e rima tekau ma rua nga tau i kingi ai ia ki Hiruharama. A ko te ingoa o tona whaea ko Iekoria, no Hiruharama.

3 A i tika tana mahi ki te titiro a Ihowa, i rite ki nga mea katoa i mea ai a Amatia, tona papa.

4 Otiia kihai i whakakahoretia nga wahi tiketike: i patu whakahere tonu ano te iwi, i tahu whakakakara ki nga wahi tiketike.

5 Na pakia ana te kingi e Ihowa, a he repera ia a mate noa, a noho ana ia i te whare wehe ke. Na ko Iotama, ko te tama a te kingi, te rangatira o te whare, hei kaiwhakarite mo te iwi o te whenua.

6 Na, ko era atu meatanga a Ataria me ana mahi katoa, kihai ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Hura?

7 Na ka moe a Ataria ki ona matua, a tanumia iho ki ona matua ki te pa o Rawiri; a ko Iotama, ko tana tama, te kingi i muri i a ia.

8 No te toru tekau ma waru o nga tau o Ataria kingi o Hura i kingi ai a Hakaraia tama a Ieropoama ki a Iharaira, ki Hamaria, e ono nga marama.

9 A he kino tana mahi ki te titiro a Ihowa, i rite ki ta ona matua i mea ai: kihai i mahue i a ia nga hara o Ieropoama tama a Nepata i hara ai a Iharaira.

10 Na ka whakatupu a Harumu tama a Iapehe i te he mona, a patua ana e ia i te aroaro o te iwi, whakamatea iho, a ko ia te kingi i muri i a ia.

11 Na, ko era atu meatanga a Hakaraia, nana, kua oti te tuhituhi ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Iharaira.

12 Ko te kupu hoki tena a Ihowa i korero ai ia ki a Iehu, i mea ai, E wha nga whakatupuranga o au tama e noho ki te torona o Iharaira. Na koia rawa ano ia.

13 No te toru tekau ma iwa o nga tau o Utia kingi o Hura i kingi ai a Harumu tama a Iapehe, a kotahi tino marama i kingi ai ia ki Hamaria.

14 Na haere ake ana a Menaheme tama a Kari i Tirita, tae tonu ki Hamaria, patua iho e ia, a Harumu tama a Iapehe ki Hamaria, whakamatea iho; a ko ia te kingi i muri i a ia.

15 Na, ko era atu meatanga a Harumu me tana he i whakatupuria e ia, nana kua oti te tuhituhi ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Iharaira.

16 Na ka patua e Menaheme a Tipiha me nga mea katoa i roto, me ona rohe katoa, o Tirita mai ano; mo ratou kihai i uaki ki a ia; koia i patua ai. Ripiripia ake hoki e ia nga wahine hapu katoa o reira.

17 No te toru tekau ma iwa o nga tau o Ataria kingi o Hura i kingi ai a Menaheme tama a Kari ki a Iharaira ki Hamaria, a kotahi tekau ona tau i kingi ai.

18 A he kino tana mahi ki te titiro a Ihowa. Kihai i mahue i a ia i ona ra katoa nga hara o Ieropoama tama a Nepata i mea nei i a Iharaira kia hara.

19 Na ka whakaekea te whenua e Puru kingi o Ahiria; a ka hoatu e Menaheme etahi taranata hiriwa kotahi mano ki a Puru, kia ai ai tona ringa hei awhina mona, kia u ai te kingitanga ki tona ringa.

20 Na tangohia ana e Menaheme te hiriwa i a Iharaira, i nga tangata taonga nui katoa, hei hoatu mana ki te kingi o Ahiria: e rima tekau hekere a tenei, a tenei. Na hoki ana te kingi o Ahiria, kihai hoki i noho ki taua whenua.

21 Na, ko era atu meatanga a Menaheme me ana mahi katoa, kahore ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Iharaira?

22 Na ka moe a Menaheme ki ona matua, a ko tana tama, ko Pekahia te kingi i muri i a ia.

23 No te rima tekau o nga tau o Ataria kingi o Hura i kingi ai a Pekahia tama a Menaheme ki a Iharaira ki Hamaria, a e rua nga tau i kingi ai.

24 A he kino tana mahi ki te titiro a Ihowa: kihai hoki i mahue i a ia nga hara o Ieropoama tama a Nepata i hara ai a Iharaira.

25 Na ka whakatupuria he he mona e tetahi o ana rangatira, e Peka tama a Remaria, patua iho ia ki Hamaria ki te tino wahi o te whare o te kingi, ratou ko Arakopa, ko Arie, me ona hoa, nga Kireari, e rima tekau tangata. Na whakamatea ana ia e ia, ko ia ano te kingi i muri i a ia.

26 Na, ko era atu meatanga a Pekahia me ana mahi katoa, nana, kua oti te tuhituhi ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Iharaira.

27 No te rima tekau ma rua o nga tau o Ataria kingi o Hura i kingi ai a Peka tama a Remaria ki a Iharaira ki Hamaria, a e rua tekau nga tau i kingi ai.

28 A he kino tana mahi ki te titiro a Ihowa; kihai i mahue i a ia nga hara o Ieropoama tama a Nepata i hara ai a Iharaira.

29 I nga ra o Peka kingi o Iharaira, ka haere mai a Tikirata Pirehere kingi o Ahiria, a riro ana i a ia a Iiono, a Apere Petemaaka, a Ianoa, a Kerehe, a Hatoro, a Kireara, a Kariri, te whenua katoa o Napatari, whakahekea atu ana ratou e ia ki Ahiri a.

30 Na ka whakatupu a Hohea tama a Eraha i te he mo Peka tama a Remaria, patua iho e ia, whakamatea iho; a ko ia te kingi i muri i a ia, i te rua tekau o nga tau o Iotama tama a Utia.

31 Na, ko era atu meatanga a Peka me ana mahi katoa, nana, kua oti te tuhituhi ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Iharaira.

32 No te rua o nga tau o Peka tama a Remaria kingi o Iharaira i kingi ai a Iotama tama a Utia kingi o Hura.

33 E rua tekau ma rima ona tau i a ia ka kingi nei, a kotahi tekau ma ono nga tau i kingi ai ia ki Hiruharama. A ko te ingoa o tona whaea ko Ieruha, he tamahine na Haroko.

34 A i tika tana mahi ki te titiro a Ihowa, i rite ana mahi ki nga mea katoa a tona papa, a Utia.

35 Ko nga wahi tiketike ia kihai i whakakahoretia: i patu whakahere tonu te iwi, i tahu whakakakara ki nga wahi tiketike. Nana i hanga te kuwaha o runga o te whare o Ihowa.

36 Na, ko era atu meatanga a Iotama me ana mahi katoa, kahore ianei i tuhituhia ki te pukapuka o nga meatanga o nga ra o nga kingi o Hura?

37 I aua ra ka timata a Ihowa te unga i a Retini kingi o Hiria raua ko Peka tama a Remaria ki a Hura.

38 Na ka moe a Iotama ki ona matua, a tanumia iho ki ona matua ki te pa o tona tupuna, o Rawiri; a ko Ahata, ko tana tama, te kingi i muri i a ia.