1 Kuningas Jojakimin, Josian pojan, neljäntenä hallitusvuotena, joka oli samalla Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ensimmäinen hallitusvuosi, tuli profeetta Jeremialle Juudaa koskeva sana.
2 Tämän sanan hän puhui koko Juudan kansalle ja kaikille Jerusalemin asukkaille. Jeremia sanoi:
4 Jo ennenkin Herra on yhä uudelleen lähettänyt luoksenne palvelijoitaan, profeettoja, mutta te ette ole kuunnelleet heitä. Te ette ottaneet kuuleviin korviinne, mitä he puhuivat!
5 Herra lähetti heidät sanomaan: 'Kääntykää kaikki pahoilta teiltänne ja pahoista teoistanne, niin saatte asua maassa, jonka minä annoin teille ja teidän isillenne ikuisiksi ajoiksi.
6 Älkää seuratko vieraita jumalia, älkää palvelko ja rukoilko niitä! Älkää suututtako minua jumalilla, jotka olette itse tehneet, muuten minä syöksen teidät tuhoon!'
7 Mutta te ette kuunnelleet minua, vaan suututitte minut epäjumalankuvillanne ja veditte päällenne onnettomuuden.
9 minä kutsun tänne kaikki pohjoisen kansat ja palvelijani Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan. Minä tuon heidät tämän maan, sen asukkaiden ja kaikkien sen naapurikansojen kimppuun. Minä vihin teidät tuhon omaksi, teen maanne autioksi, pelkäksi rauniokasaksi, jossa ei koskaan enää asuta. Kaikki kavahtavat teidän kohtaloanne!
10 Minä vaiennan keskeltänne riemun ja ilon huudot, sulhasen äänen ja morsiamen äänen. Minä vaiennan jauhinkivien äänen ja annan lamppujen valon sammua.
11 Koko tämä maa tulee täyteen raunioita ja autioituu, ja nämä kansat palvelevat Babylonian kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.
13 Minä annan toteutua kaiken, mitä olen sanonut tuosta maasta -- kaiken, mitä Jeremia on eri kansoista ennustanut ja mitä tähän kirjaan on kirjoitettu.
17 Niin minä otin maljan Herran kädestä ja juotin vihan viinin kaikille kansoille, joiden luokse Herra minut lähetti:
18 Jerusalemille ja kaikille Juudan kaupungeille, Juudan kuninkaille ja päämiehille, jotta kaupungit tulisivat raunioiksi ja autioiksi, pilkan kohteeksi ja kirosanaksi, niin kuin tänäkin päivänä vielä on;
19 faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen hovilleen, päämiehilleen ja koko kansalle;
20 kaikenlaisille vierasmaalaisille, kaikille Usin maan kuninkaille, kaikille Filistean kuninkaille, Askelonin, Gazan ja Ekronin kaupungeille ja sille väelle, joka vielä on jäljellä Asdodissa;
21 Edomille, Moabille ja ammonilaisille;
22 kaikille Tyroksen kuninkaille, kaikille Sidonin kuninkaille, kaikille merentakaisten saarten ja rantojen kuninkaille;
23 Dedanille, Temalle, Busille ja muille heimoille, jotka ovat ajaneet hiuksensa lyhyiksi ohimoilta;
24 kaikille Arabian kuninkaille ja muillekin autiomaassa asuvien heimojen kuninkaille;
25 kaikille Simrin kuninkaille, kaikille Elamin kuninkaille ja kaikille Meedian kuninkaille;
26 kaikille pohjoisen kuninkaille, niin lähellä kuin kaukana asuville, jokaiselle vuorollaan. Kaikille valtakunnille maan päällä minä juotin Herran vihan maljan. Viimeksi siitä juo Sesakin kuningas.
28 Mutta jos he kieltäytyvät ottamasta maljaa kädestäsi ja juomasta, sano heille: 'Näin sanoo Herra Sebaot: Teidän on juotava!
29 Kun minä annan tuhon ensin kohdata sitä kaupunkia, jonka olen ottanut omakseni, niin luuletteko, että te muut jäisitte rankaisematta? Ette jää! Minä lähetän miekan kaikkien ihmisten kimppuun maan päällä, sanoo Herra Sebaot.'
30 -- Julista sinä, Jeremia, nämä sanat, sano heille näin: Herra ärjyy korkeudesta, antaa äänensä kaikua pyhästä asunnostaan, hän ärjyy ja jylisee laitumensa yli. Niin kuin viinirypäleiden polkijain huuto kiirii kauas, niin kajahtaa Herran huuto kaikkien korviin, jotka maan päällä asuvat.
31 Sen pauhu kantautuu maan ääriin saakka. Herra käy oikeutta kansojen kanssa, hän vaatii tilille kaikki ja antaa miekan surmata jumalattomat.
33 Sinä päivänä kaikkialla, maan äärestä ääreen, viruu kuolleita, jotka Herra on surmannut. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata, vaan heidän ruumiinsa jäävät hajalleen maatumaan.
34 -- Huutakaa, paimenet, valittakaa! Kieriskelkää tomussa, te laumojen johtajat, sillä aika on tullut, jolloin te joudutte teurastettaviksi. Te kaadutte, te hajoatte sirpaleiksi kuin kallisarvoinen astia!
35 Paimenet eivät pääse pakoon, laumojen johtajat eivät löydä turvapaikkaa.
36 Kuulkaa: paimenet huutavat, laumojen johtajat valittavat! Herra hävittää heiltä niityt.
37 Heidän turvalliset laitumensa tuhoutuvat Herran hehkuvan vihan alla.
38 Niin kuin leijona nousee tiheiköstään, niin on Herra lähtenyt liikkeelle. Tappavalla miekallaan, hehkuvalla vihallaan hän tekee heidän maansa autioksi!
1 Ko te kupu i puta mai ki a Heremaia mo te iwi katoa o Hura i te wha o nga tau o Iehoiakimi tama a Hohia kingi o Hura; ko te tau tuatahi tera o Nepukareha kingi o Papurona;
2 I korerotia taua mea e Heremaia, e te poropiti, ki te iwi katoa o Hura, ki nga tangata katoa hoki o Hiruharama; i ki ia,
3 No te tekau ma toru o nga tau o Hohia tama a Amono kingi o Hura, a tae noa mai ki tenei ra, ka rua tekau ma toru enei nga tau, te putanga mai o te kupu a Ihowa ki ahau, me taku korero ano ki a koutou, moata ai i te ata a ka korero; heoi kihai kou tou i rongo.
4 Na kua unga e Ihowa ana pononga katoa, nga poropiti ki a koutou, moata ai i nga ata a ka unga i a ratou; heoi kihai koutou i rongo, kihai ano o koutou taringa i anga ki te whakarongo;
5 I mea ratou, Tahuri mai koutou, e tera, e tera i tona ara kino, i te kino hoki o a koutou mahi, a e noho ki te oneone i homai e Ihowa ki a koutou ko o koutou matua, onamata a ake ake.
6 Kaua hoki e whaia he atua ke, kaua e mahi ki a ratou, kaua e koropiko ki a ratou, kaua hoki ahau e whakapataritaria ki te mahi a o koutou ringa; a e kore koutou e he i ahau.
7 Heoi kihai koutou i rongo ki ahau, e ai ta Ihowa; he mea kia whakapataritaria ai ahau ki te mahi a o koutou ringa, hei he ano mo koutou.
8 Mo reira ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano, Na kihai na koutou i rongo ki aku kupu,
9 Nana, ka unga tangata ahau ki te tiki i nga hapu katoa o te raki, e ai ta Ihowa, a ka unga tangata ahau ki taku pononga, ki a Nepukareha kingi o Papurona, a ka kawea mai ratou ki tenei whenua, ki ona tangata hoki, a ki nga iwi katoa nei a tawhio noa; ka tino whakangaromia ratou e ahau, ka meinga hei miharotanga, hei whakahianga atu, hei ururua tuturu.
10 Ka tangohia atu hoki e ahau i a ratou te reo o te koa, te reo o te hari, te reo o te tane marena hou, te reo o te wahine marena hou, te haruru o nga kohatu mira, te marama hoki o te rama.
11 A ka waiho tenei whenua katoa hei ururua, hei keteketenga; a ka mahi enei iwi ki te kingi o Papurona, e whitu tekau tau.
12 A ka rite nga tau e whitu tekau, ka whiua e ahau te kingi o Papurona me taua iwi, e ai ta Ihowa, mo to ratou kino, me te whenua hoki o nga Karari; ka meinga a reira e ahau kia ururua a ake ake.
13 Ka kawea hoki e ahau ki runga ki taua whenua aku kupu katoa i korerotia e ahau mo reira, nga mea katoa kua oti te tuhituhi ki tenei pukapuka, kua poropititia nei e Heremaia mo aua iwi katoa.
14 Ka whakamahia hoki ratou, ae ra, ratou e nga iwi maha, e nga kingi nunui hoki: a ka rite ki a ratou hanga, ki te mahi hoki a o ratou ringa taku utu ki a ratou.
15 Ko te kupu hoki tenei a Ihowa, a te Atua, o Iharaira ki ahau, Tangohia te kapu waina o tenei riri i toku ringa, whakainumia ma nga iwi katoa ka unga nei koe e ahau ki a ratou.
16 A ka inu ratou, hurori atu, hurori mai, ka haurangi, i te hoari e unga e ahau ki waenganui i a ratou.
17 Katahi ahau ka tango i te kapu i te ringa o Ihowa, whakainumia ana ma nga iwi katoa i unga nei ahau e Ihowa ki a ratou:
18 Ara ma Hiruharama, ma nga pa o Hura, ma ona kingi, a ma ona rangatira, kia meinga ai ratou hei ururua, hei miharotanga, hei whakahianga, hei kanga; hei penei me to tenei ra;
19 Ma Parao kingi o Ihipa, ratou ko ana tangata, ko ana rangatira, ko tona iwi katoa;
20 Ma nga iwi i whakaranua, ma nga kingi katoa o te whenua o Uhu, ma nga kingi katoa o te whenua o nga Pirihitini, ma Ahakarono, ma Kaha, ma Ekerono, ma nga morehu ano o Aharoro:
21 Ma Eroma, ma Moapa, ma nga tama a Amona;
22 Ma nga kingi katoa o Taira, ma nga kingi katoa o Hairona, ma nga kingi o te motu i tera taha o te moana;
23 Ma Rerana, ma Tema, ma Putu, ma te hunga katoa e tapahia ana nga tapa o o ratou makawe;
24 Ma nga kingi katoa o Arapia, ma nga kingi katoa o te iwi i whakaranua, e noho ana i te koraha;
25 Ma nga kingi katoa o Timiri, ma nga kingi katoa o Erama, ma nga kingi katoa o nga Meri.
26 Ma nga kingi katoa o te raki, ma nga mea e tata ana, ma nga mea i tawhiti, ma tetahi, ma tetahi; ma nga kingitanga katoa hoki o te ao, i te mata o te oneone: a ka inu te kingi o Hehaka i muri i a ratou.
27 Me ki ano e koe ki a ratou, Ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano, a te Atua o Iharaira; E inu koutou, a haurangi iho, ruaki, e hinga ki raro, kaua e ara mai ano ki runga, i te hoari hoki e unga e ahau ki waenganui i a koutou.
28 Na, ki te kore ratou e pai ki te tango i te kapu i roto i tou ringa kia inumia, katahi koe ka mea ki a ratou, Ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano; Me inu rawa nei e koutou.
29 No te mea, nana, ka timata ahau ki te whakatupu kino i te pa i huaina nei toku ingoa mo reira: a kia tukua koutou kia kahore rawa e whiua? E kore ra koutou e kore te whiua: no te mea ka karangatia e ahau he hoari ki runga ki nga tangata katoa o te whenua, e ai ta Ihowa o nga mano.
30 Mo reira me poropiti e koe enei kupu katoa ki a ratou, mea atu ki a ratou, Ka hamama mai a Ihowa i te wahi tiketike, ka puaki mai tona reo i tona kainga tapu; ka tino nui tana hamama ki tana taiepa hipi; ka umere ia, ka pera i ta nga kaitakahi k arepe, ki nga tangata katoa o te whenua.
31 Ka paku te ngangau ki te pito ra ano o te whenua; no te mea he totohe ta Ihowa ki nga iwi, ka whakawakia e ia nga kikokiko katoa; ko te hunga kino, ka tukua e ia ki te hoari, e ai ta Ihowa.
32 Ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano, Ka puta atu he kino i tetahi iwi ki tetahi iwi, a ka whakatututia he tukauati nui i nga pito rawa o te whenua.
33 Na, ko nga tupapaku a Ihowa ka takoto i taua ra i tetahi pito o te whenua tae noa ki tetahi pito o te whenua: e kore hoki ratou e tangihia, e kore ano e kohikohia, e tanumia ranei; hei whakawairakau ratou ki te mata o te whenua.
34 Aue, e nga hepara, hamama; okeoke i roto i te pungarehu, e nga metararahi o te kahui: kua tae mai hoki nga ra mo koutou kia patupatua, a ka tukitukia koutou e ahau mongamonga noa, a ka taka koutou ano he oko i matenuitia.
35 A ka kore he wahi hei rerenga mo nga hepara, kahore he mawhititanga mo nga metararahi o te kahui.
36 He reo no te tangi o nga hepara, he aue no nga metararahi o te kahui! no te mea e pahuatia ana e Ihowa to ratou haerenga hipi.
37 A ka meinga kia nohopuku nga nohoanga hipi humarie; no te mea ka mura te riri o Ihowa.
38 Ka whakarerea e ia tona kuhunga, ka pera i te raiona; ka waiho hoki to ratou whenua hei miharotanga i te taikaha o te hoari tukino, i te muranga o tona riri.