1 Huuda sinä vain! Mutta vastaako sinulle kukaan? Kuka on se pyhä, jonka puoleen voisit kääntyä?
2 Tyhmyri tukehtuu omaan raivoonsa, typeryksen surmaa oma vimma.
3 Olen nähnyt, kuinka tyhmyrin käy: vaikka hän juurtuu lujasti maahan, hänet repäistään äkkiä irti.
4 Hänen lapsensa jäävät apua vaille, heidän oikeutensa poljetaan maahan kaupungin portissa, eikä kukaan puolusta heitä.
5 Hänen maansa sadon syövät nälkäänsä toiset, kahmivat sen vaikka okaiden keskeltä ja käyvät ahnaasti kiinni hänen omaisuuteensa.
6 Onnettomuus ei idä mullassa, eivätkä vastoinkäymiset verso maan tomusta.
7 Ihminen on syntynyt vaivaan niin kuin säkenet ovat syntyneet kohoamaan korkealle.
8 Sinun sijassasi minä vetoaisin Jumalaan ja esittäisin asiani hänelle,
9 hänelle, joka tekee suuria tekoja, meille tutkimattomia, tekee lukemattomia ihmetekoja.
10 Hän antaa maalle sateen, hän lähettää pelloille veden,
11 alhaiset hän korottaa, murheiset saavat pelastuksen riemun.
12 Mutta vehkeilijöiden hankkeet hän murskaa, heidän toimensa eivät menesty,
13 viekkaat hän vangitsee heidän omiin juoniinsa, kavalien aikeet raukenevat tyhjiin.
14 Keskellä kirkasta päivää heidät yllättää pimeys, he hapuilevat kuin yöllä, vaikka on keskipäivä.
15 Hän pelastaa köyhän heidän miekaltaan, kurjan hän pelastaa vahvan vallasta.
16 Niin saa toivoton toivon ja pahan täytyy sulkea suunsa.
17 Hyvä on sen osa, jota Jumala ojentaa. Älä väheksy Kaikkivaltiaan kuritusta!
18 Hän haavoittaa, mutta hän myös sitoo, hänen kätensä lyö, mutta se myös parantaa.
19 Kuudesta ahdingosta hän sinut auttaa, seitsemästi pääset pälkähästä,
20 nälänhädässäkin hän pelastaa sinut kuolemalta, sodassa miekan terältä.
21 Parjauksen ruoska ei sinua tavoita, onnettomuuden uhka ei pelota sinua.
22 Sodalle ja nälälle sinä naurat, et pelkää metsän petoja,
23 sinä elät sovussa pellon kivien kanssa ja rauhassa villieläinten kanssa.
24 Sinun asuinsijasi on rauhan paikka. Kun tarkastat talosi ja tiluksesi, näet, että mitään ei puutu.
25 Näet, että siemenestäsi kasvaa runsas sato, sinun jälkeläisesi nousevat kuin ruoho maasta.
26 Ja kun olet elämästä kylläsi saanut, otat paikkasi haudassa, niin kuin lyhde saa paikkansa korjuun aikana.
27 Me olemme tarkoin tutkineet tätä kaikkea, Job, kuuntele siis ja ota opiksi, sillä näin asia on.
1 Tena ra, karanga; ka whakao ranei tetahi ki a koe? a ka anga atu koe ki a wai o te hunga tapu?
2 E patua ana hoki te kuware e te aritarita, e whakamatea ana te whakaarokore e te hae.
3 I kite ahau i te kuware e hou ana ona pakiaka; kitea rawatia ake kua kanga e ahau tona nohoanga.
4 Kei tawhiti atu ana tama i te ora, mongamonga noa ratou i te kuwaha, kahore hoki he kaiwhakaora.
5 Ko ana hua ka kainga e te tangata matekai, ka riro i a ia ahakoa i roto i te tataramoa, a ka hamama te mahanga ki o ratou rawa.
6 Na e kore te he e puta ake i te puehu, e kore ano te raruraru e tupu ake i te oneone;
7 I whanau te tangata ki te raruraru, tona rite kei nga korakora e rere nei whakarunga.
8 Ko ahau ia ka rapu i ta te Atua; me tuku atu taku korero ki te Atua,
9 E mahi nei i nga mea nunui e kore nei e taea te rapu atu, i nga mea whakamiharo e kore nei e taea te tatau;
10 E homai nei i te ua ki te mata o te whenua, e unga nei i te wai ki te mata o nga parae;
11 E whakanoho nei i te hunga iti ki te wahi tiketike, a whakanekehia ake ana te hunga pouri ki te ora.
12 E haukoti nei i nga whakaaro o te hunga tinihanga, te taea e o ratou ringa ta ratou i mea ai.
13 Mau ake i a ia te hunga whakaaro i to ratou tinihanga: pororaru iho nga whakaaro o te hunga kotiti ke.
14 I te awatea nei, tutaki ana ratou ki te pouri; whawha ana ratou i te poutumarotanga, ano ko te po.
15 Otiia e whakaorangia ana e ia te rawakore i te hoari, i to ratou mangai, i te ringa ano o te tangata kaha.
16 Ka ai ano he tumanakohanga atu mo te ware; kokopi tonu ia te mangai o te kino.
17 Nana, ka hari te tangata e akona ana e te Atua: na kaua e whakahawea ki te papaki a te Kaha Rawa.
18 He whakamamae hoki tana, he takai ano; e patu ana ia, a ko ona ringa ano hei whakaora.
19 E ono nga matenga e whakaora ai ia i a koe; ahakoa e whitu, e kore te he e pa ki a koe.
20 I te matekai ka hokona koe e ia kei mate; i te tatauranga ano, kei pangia e te hoari.
21 Ka huna koe i te whiu a te arero, e kore ano koe e wehi i te whakangaromanga ina tae mai.
22 E kata ano koe ki te whakangaromanga raua ko te hemokai; e kore hoki koe e wehi i nga kirehe o te whenua.
23 No te mea ka takoto tau kawenata ki nga kohatu o te parae; ka mau ano ta koutou rongo ko nga kirehe o te parae.
24 Ka mohio ano koe e tu ana tou teneti i te aionuku, ka haereere ano koe ki tou nohoanga, te ai he hara.
25 Ka mohio ano koe he nui ou uri, he pera ano tou whanau me te tarutaru o te whenua.
26 Ka ata rite ou tau ina tae koe ki te urupa, ka pera ano me te puranga witi e hikitia ake ana i tona wa e rite ai.
27 Nana, tenei, he mea rapu na matou ko te mea tika hoki ia; whakarangona mai, ka mohio iho hei pai mou.