1 Herra sanoi Moosekselle:
2 Lähetä miehiä tutkimaan Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisille. Lähettäkää sinne yksi mies joka heimosta. Kunkin heistä tulee olla sukunsa päämies.
3 Mooses lähetti heidät matkaan Paranin autiomaasta Herran ohjeen mukaisesti. He olivat kaikki israelilaisten päälliköitä.
4 Nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin heimosta Sammua, Sakkurin poika,
5 Simeonin heimosta Safat, Horin poika,
6 Juudan heimosta Kaleb, Jefunnen poika,
7 Isaskarin heimosta Jigal, Joosefin poika,
8 Efraimin heimosta Hoosea, Nunin poika,
9 Benjaminin heimosta Palti, Rafun poika,
10 Sebulonin heimosta Gaddiel, Sodin poika,
11 Joosefista polveutuvasta Manassen heimosta Gaddi, Susin poika,
12 Danin heimosta Ammiel, Gemallin poika,
13 Asserin heimosta Setur, Mikaelin poika,
14 Naftalin heimosta Nahbi, Vofsin poika
15 ja Gadin heimosta Geuel, Makin poika.
16 Nämä olivat ne miehet, jotka Mooses lähetti tutkimaan maata. Hoosealle, Nunin pojalle, Mooses antoi nimeksi Joosua.
18 Katselkaa, millainen maa se on ja millaisia ovat siellä asuvat kansat, ovatko ne väkeviä vai heikkoja, onko asukkaita vähän vai paljon.
19 Katsokaa, onko se maa hyvä vai huono ja asuvatko ihmiset avoimissa kylissä vai muurien suojaamissa kaupungeissa.
21 He lähtivät tutkimaan maata ja vaelsivat Sinin autiomaasta Lebo-Hamatiin päin aina Rehobiin saakka.
22 He kulkivat Negevin halki ja tulivat Hebroniin, missä silloin asuivat Anakista polveutuvat Ahimanin, Sesain ja Talmain suvut. Hebron oli perustettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Soania.
23 Sitten he tulivat Eskolinlaaksoon ja leikkasivat sieltä mukaansa viiniköynnöksen oksan, jossa oli yksi ainoa rypäleterttu. Se oli niin painava, että kaksi miestä joutui kantamaan sitä tangon varassa. He ottivat mukaansa myös granaattiomenia ja viikunoita.
24 Nimen Eskolinlaakso paikka sai sen rypäletertun mukaan, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat.
25 Tutkittuaan maata neljänkymmenen päivän ajan miehet lähtivät paluumatkalle
26 ja tulivat takaisin Mooseksen, Aaronin ja kansan luo Kadesiin, Paranin autiomaahan. He tekivät selkoa retkestään ja näyttivät Kanaaninmaan hedelmiä.
28 Mutta siellä asuva kansa on voimakas, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria. Näimme siellä myös Anakin jälkeläisiä.
1 I korero ano a Ihowa ki a Mohi, i mea,
2 Me unga e koe etahi tangata hei tutei mo te whenua o Kanaana, mo tera e hoatu nei e ahau ki nga tama a Iharaira: kia kotahi o tenei iwi, o tenei iwi o o ratou matua e tonoa e koutou, hei te rangatira anake.
3 Na ka unga a Mohi i ratou i te koraha o Parana, ka pera me ta Ihowa i ki ai; he upoko katoa enei tangata no nga tama a Iharaira.
4 Ko o ratou ingoa enei; no te iwi o Reupena, ko Hamua tama a Takuru.
5 No te iwi o Himiona, ko Hapata tama a Hori.
6 No te iwi o Hura, ko Karepe tama a Iepune.
7 No te iwi o Ikara, ko Ikara tama a Hohepa.
8 No te iwi o Eparaima, ko Hohea tama a Nunu.
9 No te iwi o Pineamine, ko Parati tama a Rapu.
10 No te iwi o Hepurona, ko Kariere tama a Hori.
11 No te iwi o Hohepa, ara no te iwi o Manahi, ko Kari tama a Huhi.
12 No te iwi o Rana, ko Amiere tama a Kemari.
13 No te iwi o Ahera, ko Heturu tama a Mikaere.
14 No te iwi o Napatari, ko Nahapi tama a Wopohi.
15 No te iwi o Kara, ko Keuere tama a Maki.
16 Ko nga ingoa enei o nga tangata i unga nei e Mohi hei tutei mo te whenua. A huaina iho e Mohi a Hohea tama a Nunu ko Hohua.
17 Na ka unga ratou e Mohi hei tutei mo te whenua o Kanaana, ka mea ia ki a ratou, Haere atu ki runga na konei, na te tonga, ka kake ki te maunga:
18 Ka titiro ai i te whenua, he aha ranei; i te iwi ano hoki e noho ana i reira, he kaha ranei, he kahakore ranei, he tokoouou ranei, he tokomaha ranei;
19 He pehea te whenua e nohoia ana e ratou, he pai ranei, he kino ranei; he pehea hoki nga pa e nohoia ana e ratou, he teneti ranei, he mea taiepa ranei;
20 He pehea hoki te whenua, he momona ranei, he kikokore ranei, he rakau ranei to reira, kahore ranei. Kia maia hoki, maua mai ano etahi o nga hua o te whenua. Na, ko taua wa ko te wa o nga karepe matamua.
21 Na ko to ratou haerenga ki runga, tuteia ana e ratou te whenua i te koraha o Hini, a tae noa ki Rehopo, ki te haerenga atu ki Hamata.
22 A i haere ratou na te tonga, ka tae ki Heperona; a i reira a Ahimana, a Hehai, a Taramai, nga tama a Anaka. Na ko Heperona, ko tona hanganga, e whitu nga tau i mua i to Toana i Ihipa.
23 A ka tae iho ratou ki te awaawa ki Ehekora, ka tapahia i reira he manga karepe, kotahi te tautau, ka amohia e te tokorua i runga i te tokotoko; i mauria mai ano etahi pamekaranete, me etahi piki.
24 A huaina iho taua wahi ko te raorao o Ehekora, no te tautau karepe i tapahia e nga tama a Iharaira i reira.
25 No te paunga o nga ra e wha tekau ka hoki mai ratou i te tutei i te whenua.
26 Na haere ana, a ka tae ki a Mohi ratou ko Arona, ko te whakaminenga katoa o nga tama a Iharaira, ki te koraha o Parana, ki Karehe; ki te whakahoki i te korero ki a ratou ko te whakaminenga katoa, a whakakitea ana e ratou nga hua o te whenua ki a ratou.
27 A ka korero ki a ia, ka mea, I tae matou ki te whenua i unga nei matou e koe, na he pono e rerengia ana e te waiu, e te honi; ko ona hua tenei.
28 Otiia he kaha te iwi e noho ana i taua whenua, he mea taiepa hoki nga pa, he nunui rawa: i kite ano matou i nga tama a Anaka ki reira.
29 E noho ana nga Amareki i te whenua ki te tonga: ko nga Hiti, ko nga Iepuhi, ko nga Amori, e noho ana i nga maunga: kei te taha o te moana nga Kanaani e noho ana, kei te taha ano o Horano.
30 Na ka whakamarietia te iwi e Karepe i te aroaro o Mohi, a ka mea ia, Kia hohoro ta tatou haere ki te tango i reira; e taea hoki e tatou.
31 Ko nga tangata ia i haere tahi me ia ki runga, i mea, E kore e ahei i a tatou te haere ki runga, ki taua iwi; he kaha ake hoki ratou i a tatou.
32 Na ka kawea e ratou he korero kino mo te whenua i tuteia e ratou ki nga tama a Iharaira, i mea ratou, Ko taua whenua i haerea ra e matou, i tuteia, he whenua e ngau ana i ona tangata; he tangata nunui rawa hoki te hunga katoa i kitea e matou ki reira.
33 He nunui rawa hoki nga tangata i kitea e matou ki reira, he tama na Anaka, he uri no nga tangata roroa: a ki ta matou titiro, me he mawhitiwhiti matou: he pera ano matou ki ta ratou titiro.