1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, tyhmä poika on äitinsä murhe.
2 Väärintekijää eivät hänen aarteensa auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta.
3 Nuhteetonta Herra varjelee nälältä, mutta jumalattoman haluja hän ei täytä.
4 Köyhyys seuraa kättä, joka työtä karttaa, toimeliaat kädet tuovat rikkauden.
5 Viisas se, joka kesällä kerää, häpeä sille, joka korjuuaikana makaa.
6 Hurskaalla on päänsä päällä siunaus, jumalattoman suussa piilee väkivalta.
7 Vanhurskaan muistoa siunataan, jumalattoman nimikin maatuu.
8 Ymmärtäväinen ottaa ohjeet varteen, mutta mieletön etsii tuhoaan.
9 Turvassa kulkee, joka vilpittä kulkee, joka poikkeaa polulta, ei salassa pysy.
10 Kavala silmänisku tuo tuskaa, ja mieletön puhe vie tuhoon.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, jumalattoman suussa piilee väkivalta.
12 Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.
13 Järkevän huulilta lähtevät viisauden sanat, tyhmyrin selässä soikoon keppi!
14 Viisas panee tiedon visusti talteen, mutta vahinko on valmis, kun hullu puhuu.
15 Omaisuus on rikkaalle vahva varustus, puute murentaa köyhän majan.
16 Mitä vanhurskas ansaitsee, on elämäksi, mitä jumalaton hankkii, koituu synniksi.
17 Joka taipuu kuriin, vaeltaa elämän tietä, nuhteista piittaamaton kulkee harhaan.
18 Joka vihansa salaa, se valheita puhuu, hullu se, joka panettelee ja parjaa.
19 Paljossa puheessa vaanii synti, viisas se, joka kielensä hillitsee.
20 Hurskaan puhe on puhtainta hopeaa, jumalattoman ajatus ei paljoa paina.
21 Hurskaan sanat ruokkivat monia, tyhmät nääntyvät ymmärryksen puutteeseen.
22 Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä.
23 Ilkityöt ovat hullun huvi, järkevä saa ilonsa viisaudesta.
24 Mitä jumalaton pelkää, siihen hän törmää, mitä hurskas toivoo, se hänelle annetaan.
25 Myrskyn mentyä jumalaton on poissa, mutta vanhurskaalla on kestävä perusta.
26 Mitä etikka hampaille ja savu silmille, sitä on laiskuri isännälleen.
27 Herran pelko kartuttaa elinpäiviä, jumalattomalta vuodet hupenevat.
28 Hurskaan odotus johtaa iloon, jumalattoman toivo pettää.
29 Herra on viattoman vahva linna, mutta väärintekijän hän murskaa.
30 Oikeamielinen ei ikinä horju, mutta jumalattomalla ei ole missään turvaa.
31 Vanhurskaan suusta viisaus versoo, mutta myrkyllinen kieli leikataan poikki.
32 Hurskaan sanat ovat rakkauden sanoja, jumalattoman puhe valhetta ja vimmaa.
1 Ko nga whakatauki a Horomona. He tama whakaaro nui, ka koa te papa: tena he tama kuware, he utanga nui mo tona whaea.
2 Kahore he rawa o nga taonga o te kino: ma te tika ia te oranga ake i te mate.
3 E kore a Ihowa e tuku i te wairua o te tangata tika kia hemokai: ka pana atu ia e ia te hiahia o te hunga kino.
4 He rawakore te tukunga iho o te ringa ngehe: ma te ringa kakama ia ka hua te taonga.
5 He kohi raumati ta tama ngakau mahara: he whakama ia te rawa a tama moe ngahuru.
6 He manaaki kei te tumuaki o te tangata tika: he arita ia kei te waha o te tangata kino, taupoki ai.
7 Ka manaakitia te maharatanga ki te tangata tika; ka pirau ia te ingoa o te hunga kino.
8 He ngakau whakaaro, ka tahuritia te whakahau: he ngutu wairangi, ka hinga.
9 Ko te tangata haere tika, e haere ora ana: ko te tangata parori ke ona ara, ka mohiotia ia.
10 Ma te whakakini o te kanohi ka puta ai te pouri: ko te ngutu wairangi ia, ka hinga.
11 He puna ora te mangai o te tangata tika; tena ko te mangai o te hunga kino, ka taupokina tera e te mahi nanakia.
12 Ko to te mauahara he whakaoho i nga totohe; ko te aroha he hipoki i nga he katoa.
13 E kitea te whakaaro nui ki nga ngutu o te tangata matau; ko te rakau ia te mea mo te tuara o te ngakaukore.
14 Rongoa ai te hunga whakaaro nui i te matauranga: he whakangaromanga ia kei te hori tonu, te mangai o te wairangi.
15 Ko ona rawa te pa kaha o te tangata taonga: tena ko te hunga kore taonga, hei whakangaromanga to ratou rawakore.
16 Ko te mahi a te tangata tika e ahu ana ki te ora: ko nga hua o te kino ki te hara.
17 Kei te ara ki te ora te tangata e pupuri ana i te kupu ako; ko te tangata ia e kore e pai kia riria tona he, ka kotiti ke.
18 Ko te tangata e huna ana i te mauahara he ngutu teka: a he kuware te tangata e whakapuaki ana i te ngautuara.
19 E kore nga kupu maha e hapa i te kino; he mahara nui ia te tangata he ngutu kokopi nei ona.
20 He hiriwa pai rawa te arero o te tangata tika; ko te ngakau o te hunga kino, he hauwarea rawa.
21 He tokomaha e whangaia ana e nga ngutu o te tangata tika; ka mate ia te hunga kuware, he kore no te ngakau mahara.
22 Ka hua te taonga i ta Ihowa manaaki: kahore hoki e kinakitia e ia ki te pouri.
23 Hei takaro ma te wairangi te mahi he; ma te tangata matau ia ko te whakaaro nui.
24 Ko ta te tangata kino i wehi ai ka tae ano ki a ia; a, ko ta te hunga tika i hiahia ai, ka homai.
25 Pahure rawa ake te tukauati kua kore te hunga kino: tena ko te tangata tika he turanga pumau tera.
26 He winika ki nga niho, he paowa ki nga kanohi: koia ano te mangere ki ona kaiunga.
27 Ko te wehi ki a Ihowa e whakaroa ana i nga ra: ka whakapotoa mai ia nga tau o te hunga kino.
28 Tumanako atu te hunga tika, koa iho; tumanako atu te hunga kino, ngaro iho.
29 He kaha mo te tangata tika ta Ihowa ara; he whakangaromanga ia mo nga kaimahi i te kino.
30 E kore te tangata tika e whakangaueuetia a ake ake; e kore ia e nohoia e te hunga kino te whenua.
31 Ko te mangai o te tangata tika hua ana te whakaaro nui; ka tapahia ia te arero whanoke.
32 E mohio ana nga ngutu o te tangata tika ki nga mea ka manakohia; he whanoke ia e whakapuakina ana e te mangai o te hunga kino.